Ammattiliitto Jyty pitää hallituksen alustatyölakiesitystä riittämättömänä. Jytyn mielestä lakiesitys ei turvaa alustatyöntekijöiden oikeuksia eikä toteuta riittävästi EU:n alustatyödirektiivissä asetettuja tavoitteita.
EU:n alustatyötä koskeva direktiivi ollaan saattamassa osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Lakiesityksen tarkoituksena on parantaa alustatyöntekijöiden työehtoja ja työoloja sekä lisätä ns. algoritmijohtamisen läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Samalla halutaan vahvistaa henkilötietojen suojaa sekä torjua harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä.
Jytyn mielestä hallituksen antama alustatyölain ehdotus ei toteuta riittävästi EU:n alustatyödirektiivissä asetettuja tavoitteita. Lakiehdotus ei paranna riittävästi alustatyötä tekevien henkilöiden oikeussuojaa, työehtoja ja työoloja.
Lakiehdotuksen keskeinen elementti, työsuhdeolettama, on liian vaikeasti sovellettava. Työsuhteen olemassaolon alkamiskynnystä tulisi madaltaa, jolloin työntekijän ei tarvitse itse näyttää toteen työsuhteen tunnusmerkkejä, vaan jo viitteet työn johtamisesta tai valvonnasta jonkun muun tahon toimesta riittäisivät työsuhteen syntymiseen.
Ongelmallista on myös se, että alustatyön lakiehdotus rajaa työsuhdeolettaman vain työoikeuteen, jolloin henkilö voitaisiin katsoa työoikeudessa työntekijäksi, mutta verotuksessa ja sosiaaliturvassa yrittäjäksi. Jytyn mielestä lain tulisi myös koskea kaikkea EU:n alueella tehtävää alustatyötä yrityksen sijaintipaikasta riippumatta. Lain soveltamisalaa ei saisi olla mahdollista kiertää sopimusjärjestelyillä ja lainvalinnalla, jolloin päätetään noudattaa jonkun toisen maan lakia.
Lain kiertäminen pitää estää myös välittäjiä käyttämällä. Välittäjien kautta työskenteleville tulisi taata sama suoja kuin suoraan alustayrityksen kanssa sopimussuhteessa oleville. Alustayrityksellä ja välittäjällä tulisi olla yhteisvastuu työntekijän asioista, eikä tämä vastuu saa jäädä epäselväksi.
Algoritmijohtamisessa tulee varmistaa läpinäkyvyys ja ihmisen suorittama valvonta. Henkilöllä tulee olla oikeus saada selvitys häntä koskevista päätöksistä. Lisäksi päätöksistä tulee antaa kirjalliset perustelut automaattisesti, eikä vain pyynnöstä. Algoritmijohtaminen tulisi siis tunnustaa selkeästi työnantajan määräysvallan muodoksi.
Jytyn mielestä työntekijöitä pitäisi suojella nykyistä paremmin työnantajan vastatoimilta. Suojan pitäisi koskea myös tilanteita, joissa työntekijä ottaa yhteyttä ammattiliittoon, pyytää tietoja oikeuksistaan, tekee valituksen työpaikalla tai toimii yhdessä muiden työntekijöiden kanssa etujensa puolustamiseksi.
Lisäksi vastatoimiksi tulisi tunnistaa esimerkiksi tehtävien vähentyminen, näkyvyyden heikentyminen alustalla, käyttäjätilin rajoittaminen sekä tilin ns. ”hiljainen deaktivoiminen”, joita ei mainita lakiesityksessä laisinkaan. Ehdotetut seuraamukset ovat myös liian lieviä, lisäksi esimerkiksi työsuojeluviranomaisten roolia tulee vahvistaa.
Kaiken kaikkiaan alustatyölain tulisi toteuttaa direktiivin tavoitteet täysimääräisesti ja turvata työntekijöiden suoja sellaisella tasolla, johon on Suomessa totuttu ja pyritty.
Lue lisää Jytyn lausunnosta:
Lisätietoja Jytyssä:
Maria Kuusela, työmarkkinajuristi Mitä tarkoittaa alustatyö ja algoritmijohtaminen? Alustatyö ja algoritmijohtaminen tarkoittavat työtä ja työn johtamista automaattisten tietokoneohjelmistojen ja sovellusten avulla. Tällaiset ohjelmistot voivat jakaa työtehtäviä, ohjata työn suorittamista, seurata työntekijän toimintaa ja tehdä työntekijään vaikuttavia päätöksiä ilman välitöntä ihmisen tekemää harkintaa.
Alustatyö ja algoritmijohtaminen tarkoittavat työtä ja työn johtamista automaattisten tietokoneohjelmistojen ja sovellusten avulla. Tällaiset ohjelmistot voivat jakaa työtehtäviä, ohjata työn suorittamista, seurata työntekijän toimintaa ja tehdä työntekijään vaikuttavia päätöksiä ilman välitöntä ihmisen tekemää harkintaa.