Kun työ vaarantaa raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveyden, työnantajan velvollisuus on poistaa riski, keventää työtä tai järjestää muuta turvallista työtä. Jos tämä ei onnistu, erityisraskausraha mahdollistaa työstä pois jäämisen ennen varsinaisen raskausvapaan alkua.
Erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden luettelo laajeni vuoden 2026 alussa. Nyt luettelo huomioi aiempaa selvemmin esimerkiksi fyysisen rasituksen, melun, iskut, tärinän, liikkeen ja taakkojen käsittelyn.
– Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisraskausrahaa voidaan myöntää aiempaa useammissa tilanteissa. Uudistus lisää yhdenvertaisuutta, sillä kaikkia työtehtäviä ei ole yhtä helppo mukauttaa turvallisemmiksi, Jytyn työmarkkina-asiantuntija Jonas Fyrqvist kertoo.
Erityisraskausrahalla ehkäistään tilanteita, joissa raskaana oleva työntekijä joutuu jatkamaan terveyden vaarantavaa työtä.
– Mahdollisuus erityisraskausvapaaseen voi vähentää painetta jäädä sairauslomalle tilanteissa, joissa kyse ei ole sairaudesta vaan työn aiheuttamasta vaarasta, Fyrqvist sanoo.
Erityisraskausrahaan voi olla oikeus, jos työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen, biologinen, fysikaalinen tai fyysinen tekijä, työolosuhde tai muu vastaava seikka vaarantaa raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveyden.
Erityisraskausraha ei ole automaattinen etuus, vaan sitä arvioidaan tapauskohtaisesti. Edellytyksenä on, ettei työnantaja pysty poistamaan riskiä työjärjestelyillä tai tarjoamaan muuta turvallista työtä.
– Ensin selvitetään aina, voidaanko työtä keventää tai siirtää vaaraa aiheuttavia tehtäviä pois, Fyrqvist sanoo.
Vaaratekijän ei tarvitse olla jatkuva, vaan olennaista on, voiko työntekijä altistua sille.
Jytyn jäsenten työpaikoilla on Fyrqvistin arvion mukaan pystytty varsin hyvin osoittamaan kevennettyjä tehtäviä.
– Jäsenten kysymykset ovat yleensä koskeneet juuri väliaikaisten tehtävien sisältöjä, eivät niinkään erityisraskausvapaan myöntämistä, Fyrqvist sanoo.
Erityisraskausrahan voi saada myös osittaisena, jos työnantaja ei voi tarjota täysipäiväistä työtä.
Jytyn jäsenistä erityisraskausraha voi koskea esimerkiksi ensihoitajia, pelastajia, maatalouslomittajia ja muita työntekijöitä, joiden työssä on fyysisesti raskaita tehtäviä, hankalia työasentoja tai muita raskaudelle vaaraa aiheuttavia tekijöitä.
– Vaaratekijän ei tarvitse olla jatkuva, vaan olennaista on, voiko työntekijä altistua sille. Monissa töissä riskit ovat ajoittaisia, kuten tartuntataudit, fyysinen kuormitus tai väkivallan uhka. Harvoinkin toteutuva vaara voi olla todellinen, jos se on tunnistettu työpaikan riskienarvioinnissa, Fyrqvist muistuttaa.
Erityisraskausrahaa ja osittaista erityisraskausrahaa maksetaan enintään varsinaisen raskausvapaan alkuun asti. Etuus ei vähennä varsinaista raskausrahaa.