STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta

Tämän hetken tietojen perusteella ensi vaalikauden sopeutus näyttää asettuvan noin 8–11 miljardin euron haarukkaan. Arviota päivitetään myöhemmin tänä vuonna.

Sopeutus heikentää väistämättä Suomen talouden kehitystä.
– Erityisesti heikossa talous- ja työllisyystilanteessamme on valittava pienin mahdollinen sopeutus. Määrä näyttää silti olevan valtava, ja siksi EU-sääntöihin perustuva tulevan sopeutuskauden pidentäminen neljästä seitsemään vuoteen on työryhmältä hyvä valinta, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa.

Ministeriön toiminta otettava tarkasteluun

Rahoitusasematavoitteet asetetaan parlamentaarisesti, mutta käytännössä ne pohjautuvat valtiovarainministeriön laskelmille ja oletuksille. Tällöin on vaara, että parlamentaarisen työryhmän tehtäväksi jää vain poliittisesti siunata ministeriön laskelmat.

Vaikka talouskehityksen ennustaminen on vaikeaa, sen rooli on talouspolitiikan valmistelussa korostunut. Näin ei voi jatkua, sillä valtiovarainministeriön arviointityö ei ole onnistunut.
– Sopeutustarve on jatkuvasti kasvanut ennakoitua heikomman talouskehityksen toteutuessa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö huomauttaa.

Vaikutusarvioiden kehittämiseksi ei näin ollen STTK:n mielestä jatkossa riitä valtiovarainministeriön sisäinen kehitystyö.
– Arviointien kehittäminen ja niiden läpinäkyvyyden lisääminen on jatkossa pidettävä myös parlamentaarisen työryhmän pöydällä.

Huomio tuottavuuskehityksen parantamiseen

Suomessa tulisi nyt kiinnittää huomio tuottavuuskehityksen parantamiseen.
– Myös työryhmän väliraportti osoittaa, että oletettua parempi – tai heikompi – talouskasvu muuttaa sopeutustarvetta miljardiluokassa. Suomen talous pelastuu vain, jos tuottavuuskehitys saadaan kuntoon. Työmarkkinoita kuristava ja kuluttajien ostovoimaa lamauttava lainsäädäntö ei tätä kehitystä mahdollista, Sirviö muistuttaa.