Koronaepidemian turvallisuusjohtaminen kunnissa on vakiintunut säännöllisesti kokoontuvien koronavalmiusryhmien ja poikkeusolojen johtoryhmien toiminnaksi. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän seurantakysely joulukuussa 2020 osoittaa kuitenkin, että kokemus työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisesta ei näytä merkittävästi kohentuneen kevään 2020 tilanteesta.
Vaikka työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön osallistuminen koronavalmiusryhmiin on keväästä parantunut sekä työsuojelupäälliköiden (muutos + 7 %) että työsuojeluvaltuutettujen osalta (muutos + 8 %), niin kokemus työsuojelun yhteistoiminnan toimivuudesta poikkeusaikana oli jopa heikentynyt.
Joulukuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 319 vastaajaa, joista vajaa kolmannes oli työsuojelupäälliköitä, seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja pieni joukko muita henkilöstönedustajia. Vastaava kysely tehtiin koronaepidemiatilanteen alkuvaiheessa huhtikuussa 2020.
– Työsuojelun yhteistoimintaan poikkeustilanteissa olisi kaivattu valtakunnallisia ohjeita. Yhteistoiminnan koettiin jopa vähentyneen normaalitilanteesta eikä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä otettu riittävästi mukaan turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien ohjeiden käsittelyyn. Säännönmukaisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella on myös merkitystä, korostaa työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka KT Kuntatyönantajista. Kukka toimii myös Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtajana.
Työyksikkökohtaisen vaarojen arvioinnin koettiin onnistuneen selvästi kevättä paremmin. Niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat työyksikkökohtaisen vaarojen arvioinnin olevan kunnossa ja arvioivat organisaationsa onnistuneen siinä hyvin, oli kasvanut lähes viidenneksellä keväästä. Myös asianmukaisten suojainten riittävyys koettiin merkittävästi parempana. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki onnistuneen asianmukaisten suojainten riittävyydessä hyvin (49 %) tai melko hyvin (37 %). Lisäksi vastaajista viidennes enemmän kuin keväällä 2020 raportoi onnistuneensa suojautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa hyvin.
Säännönmukaisesta työterveysyhteistyöstä koronaepidemiatilanteessa raportoi reilu kymmenesosa enemmän vastaajista kuin aiemmin. Vaikka työterveyshuollolta saadun tuen arvioida riskiryhmään kuuluvien terveysriskejä koettiin parantuneen (+16 %), edelleen reilu kolmannes piti tukea riittämättömänä. Niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat ohjeistuksen työntekijöiden testaamiseen olevan kunnossa oli kasvanut kolmanneksella kevään kyselystä. Edelleen vajaalla kolmanneksella ei ollut ohjeita testaamiseen. Lähes neljännes vastaajista ei osannut arvioida työterveyshuollon tukea asiasta kysyttäessä.
Seurantakyselyssä selvitettiin, oliko työpaikoilla ohjeistusta altistustilanteiden varalle. Vastaajista 40 %:n mukaan toimintaohjeet mahdollisen altistumistilanteen osalta oli kunnossa, mutta neljännes vastasi, ettei ohjeistusta ollut ja viidennes vastaajista ei osannut arvioida tätä.
– Psykososiaaliseen tukeen on syytä panostaa erityisesti nyt korona-aikana mutta myös sen jälkeen, vetoaa Anna Kukka.
Kyselyn huolestuttavin tulos on se, että henkilöstön ja esihenkilöiden psykososiaaliseen tuki näyttää jopa hieman heikentyneen kevään tilanteesta. Kolmannes vastaajista arvioi, että esihenkilöitä ei ole ohjeistettu ja tuettu työntekijöiden psykososiaalisen tukemiseen ja vain kolmannes vastaajista arvioi onnistuneensa siinä hyvin. Vain neljännes vastaajista arvioi onnistuneensa työntekijöiden psykososiaalisessa tuessa esimerkiksi keskusteluavun järjestämisessä.
Kevään kyselytuloksiin verrattuna vastaajat pitivät nyt aiempaa hyödyllisimpinä viranomaisten ohjeita. Erityisesti tyytyväisyys oli lisääntynyt aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin. Kaikkein hyödyllisimpinä koettiin THL:n ohjeet, joita lähes yhdeksän kymmenestä piti hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia ohjeita hyvinä tai erittäin hyvinä.
Poikkeusolojen pitkittyessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen ja työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämiseen.
– Työntekijöiden ja esihenkilöiden psykososiaaliseen tukeen on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti kun tiedetään, että koronaepidemian pitkittyessä mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kääntyneet kasvuun, Siitä huolimatta, että henkisen tuen merkitys on nostettu epidemian jatkuessa vahvasti esille, se ei näytä vielä muuttaneen työpaikkojen käytäntöjä, sanoo Anna Kukka.
Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä alan työpaikoilla. Ryhmä keskittyy asioihin, jotka koskettavat kunta-alaa ja kirkon alaa laajasti.
Lisätietoja:
Anna Kukka, työelämän kehittämisen asiantuntija KT Kuntatyönantajat anna.kukka@kt.fi puhelin 050 347 9342
Mikko Kuivalainen, viestintäpäällikkö Työturvallisuuskeskus mikko.kuivalainen@ttk.fi puh. 044 502 4080