Kunnallinen eläkejärjestelmä ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmä olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista yhdistää. Näin toteaa raportissaan eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä. Eläkejärjestelmien yhdistämisen hyötynä olisi riskien jakaminen yhdessä.
Eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle tiistaina 19. helmikuuta.
Työryhmän mukaan eläkejärjestelmien yhdistämisen jälkeen mahdolliset toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat riskit kannettaisiin yhdessä. Tällaisia merkittäviä muutoksia voi aiheutua esimerkiksi työllisyydessä tai keskimääräisen eliniän kehityksessä.
Eläkejärjestelmien yhdistäminen poistaisi sektorien välisistä työvoiman siirtymistä aiheutuvat vaikutukset eläkejärjestelmien maksupohjiin. Yhdistämisen jälkeen eläkejärjestelmäkysymykset eivät vaikuttaisi kunnallisten palvelujen tuottamistapaa koskeviin ratkaisuihin eikä rakennemuutosten yhteydessä olisi tarpeen tehdä eläkkeisiin liittyviä erityisjärjestelyjä.
Yhdistämisen jälkeen kuntatyöntekijät vakuutettaisiin julkisten alojen eläkelain sijasta työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Työryhmän ehdotuksen mukaan Kevasta tulisi TyEL-laitos, joka toimeenpanisi työntekijän eläkelakia. Rahoitusteknisesti kuntatyöntekijöiden TyEL:ä vastaava osa karttuneista ja maksussa olevista eläkkeistä siirrettäisiin TyEL-järjestelmään.
Muutoksella ei olisi vaikutusta eläketurvan tasoon tai ansaittuihin eläkeoikeuksiin. Nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläketurvaan säilyisi, vaikka henkilö yhdistymisen jälkeen työskentelisi muualla kuin kunta-alalla. Työntekijän eläkelain mukaiseen yleisen työkyvyttömyysmääritelmän piiriin siirryttäisiin siten, että ennen vuotta 1972 syntyneiden kuntatyöntekijöiden työkyvyttömyyden arvioinnissa sovellettaisiin edelleen ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää.
Eläkejärjestelmien yhdistämiseen liittyvän siirtymäajan jälkeen kilpailu eläkelaitosten kesken avautuisi. Kuntatyönantajilla ja yksityisten alojen työnantajilla olisi samanlaiset mahdollisuudet järjestää työntekijöiden eläketurva missä tahansa työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai -säätiössä.
Eläkejärjestelmien yhdistäminen toteutettaisiin maksuvaikutuksiltaan neutraalisti siten, ettei eläkejärjestelmien rahoituksesta vastaavien maksurasitus pitkän aikavälin tarkastelussa muuttuisi. Yhdistymisen vaikutus julkiseen talouteen tulee pitkän aikavälin tarkastelussa olla neutraali.
Työryhmä on raportissaan linjannut eläkejärjestelmien yhdistämisen reunaehdot ja päälinjaukset. Työryhmä ei ehdota tarkkaa ajankohtaa muutosten voimaantulolle. Jos eläkejärjestelmien yhdistäminen päätetään toteuttaa työryhmän ehdottamalla tavalla, jatkovalmistelussa on vielä täsmennettävä lukuisia yhdistämiseen liittyviä yksityiskohtia ja laskelmia.
Lisätietoja:johtaja, työryhmän puheenjohtaja, Heli Backman, p. 040 8259 760, heli.backman(at)etk.fineuvotteleva virkamies Inka Hassinen, sosiaali- ja terveysministeriö, 02951 63187, inka.hassinen(at)stm.fi finanssineuvos Tuomo Mäki, valtiovarainministeriö, p. 02955 30327, tuomo.maki(at)vm.fi