Juuri julkaistu Sosiaalibarometri kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta.
Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, mutta sosiaalityöntekijät neuvovat yhä varsin paljon tuen tarpeessa olevia asiakkaita tuen hakemisessa – tai Kelan virheellisten päätösten korjaamisessa.
Tukipäätösten tekemiseen arvioidaan olevan Kelassa niukasti aikaa ja hakemuksiin tarvitaan usein lisäselvityksiä.
Sosiaalityöntekijöitä ja Kelan toimihenkilöitä askarruttaa vähäinen sosiaalihuollon arviointiosaaminen Kelan etuuskäsittelyssä. Asiakkaan tilannetta ei huomioida kokonaisvaltaisesti, jolloin voitaisiin ohjata sosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen piiriin sitä tarvitsevat ihmiset. Näin osa täydentävää tai ehkäisevää tukea tarvitsevista jää sitä ilman. Samalla sosiaalityö ei tavoita kaikkia niitä asiakkaita, jotka hyötyisivät rahallisen tuen lisäksi palveluista.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme on monin paikoin monimutkainen. Vaikeissa elämäntilanteissa voimavarat tukijärjestelmän omatoimiseen selvittämiseen ovat useilla vähissä. Tällöin korostuu asiakkaan tarve neuvontaan ja ohjaukseen sekä henkilökohtaiseen palveluun. Tavoiteltu yhden luukun malli ei toimi, vaan ihmiset joutuvat edelleen hakemaan apua usealta taholta. Heikoimmassa asemassa olevat ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Myös toimeentulotuen parissa työskentelevät Kelan etuuskäsittelijät ja kuntien sosiaalityöntekijät katsovat, että vaikka ihmiset ovat henkilökohtaisen avun tarpeessa, heitä ohjataan usein omatoimiseen verkkoasiointiin.
Kela on myöntänyt perustoimeentulotukea vuoden 2017 alusta. Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan kannattaa yhä valtaosa Sosiaalibarometrin vastaajista, vaikka myös puutteita nostetaan kärkkäästi esille.
Alunperin perustoimeentulotuen siirtoa perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisuudella, tuen alikäytön vähenemisellä ja päätösten nopeudella.
Vastaajien mukaan suomalaiset ovat suhteellisen yhdenvertaisia perustoimeentulotuen saannissa, ja kynnys hakea toimeentulotukea on matala. Kelassa myös luotetaan, että asiakas saa päätöksen nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa päätösten nopeuteen ei luoteta yhtä paljon, ja sosiaalityöntekijöistä noin puolet kyseenalaistaa myös yhdenvertaisuuden.
– Toimeentulotukiuudistus näyttää ennakoitua isommalta muutokselta. Kelan ja kuntien sosiaalityön toiminnan lähtökohdat ovat erilaiset: Kela toimii valtakunnallisesti ja painottaa yhdenvertaista kohtelua. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiä tehdään puolestaan noin 300 kunnassa, ja sosiaalityössä painotetaan asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia ja harkinnanvaraisuutta. Tilanne on paikoin laukaissut työntekijöiden turhautumista. Toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii selvästi kärsivällisyyttä, pohtii Sosiaalibarometrin vastuututkija Anne Eronen.
Vastaajat näkivät tärkeänä tiivistää yhteistyötä Kelan ja kuntien kesken sosiaalityön asiantuntemuksen lisäämiseksi. Sosiaalityöntekijät esittivät lisää sosiaalihuollon osaajia Kelaan, Kelassa kannatettiin yhteistyön tiivistämistä sosiaalitoimen kanssa ja etuuskäsittelijöiden koulutusta.
– Perustoimeentulotuen hakemuslomaketta tulisi yksinkertaistaa ja vahvistaa ohjeistusta, sillä asiakas ei usein osaa arvioida ja perustella, tarvitseeko tukea myös kunnasta. Ihmisen kokonaistilanteen huomioimista ja tukemista palvelisi myös mahdollisuus nopeaan, kaksisuuntaiseen tiedonvaihtoon Kelan ja kuntien kesken, jatkaa Eronen.
*Toimeentulotuella turvataan välttämätön toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä silloin kun ihminen itse tai hänestä elatusvelvollinen ei siihen kykene työtuloillaan, varallisuudellaan tai ensisijaisilla etuuksilla. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi.
Toimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta sekä kuntien myöntämistä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen määrä on määritelty laskennallisesti minimikulutuksen mukaan eri suuruisille kotitalouksille. (Laki toimeentulotuesta 1997/1412). Yksinasuvalle perusosa on vuonna 2019 497,29 euroa kuukaudessa (kela.fi).
Vuonna 2018 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä noin 306 000 kotitaloudelle ja 470 000 henkilölle. Osuus kotitalouksista oli 9,9 % ja väestöstä 8,5 %. Pitkäaikaisesti eli 10-12 kk vuodessa toimeentulotukea sai 28,5 % etuutta saaneista. Kelan myöntämää perustoimeentulotukea sai tästä määrästä noin 277 000 kotitaloutta. (SVT: Toimeentulotuki 2018.)
Huhtikuussa 2019 lakisääteinen 7 arkipäivän käsittelyaika ylittyi 4,2 %:ssa perustoimeentulotukihakemuksia ja 1,9 %:ssa kuntiin osoitettuja toimeentulotukihakemuksia. Perustoimeentulotukihakemuksista lähes joka kuudenteen (16,2 %) pyydettiin lisäselvityksiä, joskin osuus väheni edellisvuodesta. (Tilastoraportti 29/2019, THL.)
Lue koko Sosiaalibarometri: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2019/10/SOSTE-sosiaalibarometri-2019.pdf