Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa.STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia.
– Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa. – Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutta niiden sisällä jokaisen ihmisen tilanne ja tarpeet vaihtelevat. Kun ongelmia ilmenee, niihin on tartuttava rohkeasti ja nopeasti, Palola toteaa.
Suomi vanhenee ja toisessa päässä lapsia syntyy liian vähän. Tämä on vanhustenhoidon näkökulmasta huolestuttavaa.
– Taloudelliset resurssit ovat rajalliset eikä hoitoalalle hakeudu riittävästi nuoria. Helppojen vaalilupausten sijaan ongelmiin on tartuttava heti ja sen lisäksi luotava pitkän tähtäimen ohjelma hyvän hoidon ja riittävän koulutetun henkilöstön varmistamiseksi.
Koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön jaksaminen ja motivaatio ovat avainasemassa hyvän hoidon varmistamisessa. Edelleen jatkuva sote-vellonta tuskin on edistänyt sen paremmin jaksamista kuin innostustakaan.
– Uudistuksia tarvitaan, mutta henkilöstöä on kuunneltava. Hoitotyötä eri tehtävissä tekevät ihmiset ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, Palola korostaa.
Myös työnantajan työntekijöihin kohdistama painostaminen ja uhkailu siten, että siitä ei saisi ilmoittaa eteenpäin valvontaviranomaisille on tuomittavaa ja epäasiallista kohtelua. – Tällainen toiminta vaarantaa työntekijöiden oikeusturvan.
STTK:n tuoreessa jäsenkyselyssä tiedusteltiin, miten kuormittavaksi jäsenet kokevat työnsä henkisesti ja fyysisesti. Kaikista vastaajista työnsä kokee henkisesti vähintään melko kuormittavana 82 prosenttia ja fyysisesti vähintään melko kuormittavana 39 prosenttia vastaajista.
STTK:n aiemmassa kansalaiskyselyssä kysyttiin toiveita seuraavan hallituksen kehittämiskohteista. Tärkeimmäksi nousi sosiaali- ja terveyspolitiikka (52 prosenttia vastaajista).
Antti Palolan mielestä viesti on selvä. – Hyvinvointi-Suomessa vanhustenhoito on saatava laadukkaaksi. Se edellyttää rahaa sekä osaavia, koulutettuja ja työssään jaksavia tekijöitä, joilla on säälliset työehdot ja työolot riippumatta siitä, missä työ tehdään.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.