Yhteistoimintalain uudistusta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä vuoden 2019 keväästä. Työryhmän määräaika on toukokuun loppu. STTK on erittäin huolissaan valmistelutilanteesta ja edellyttää, että uudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti ja työntekijöiden asemaa parannetaan.
– Ohjelmassa todetaan, että uudistuksen tavoitteena ovat riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi on parannettava henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekäyt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. STTK vaatii, että hallitus pitää tästä lähtökohdasta kiinni. Tässä epävarmuuden ajassa työelämän laadun kehittämistä ei ole mitään syytä unohtaa, johtaja Katarina Murto toteaa.
STTK on jo aiemmin esittänyt lain kokonaisvaltaista uudistamista, jolle on selvät perusteet. – Nykylaki painottuu käytännössä työpaikkojen poikkeuksellisiin irtisanomistilanteisiin. Säännönmukainen yhteistoiminta ja tiedonkulku sen sijaan eivät toteudu läheskään kaikilla työpaikoilla. Työpaikan toiminnan jatkuva kehittäminen yhteistyössä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työyhteisön kehittämiseksi ovat nykyisellään täysin riittämättömiä. Keskeinen edellytys hyvän yhteistoiminnan ja luottamuksen vahvistamiseksi on parantaa henkilöstön edustajien tiedonsaantia, joka nyt on usein liian myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia, tasaveroista aloiteoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava sekä muutosneuvotteluiden että muun yhteistoiminnan osalta. Jatkuvan vuoropuhelun tavoitteena on oltava yhteisymmärrys käsiteltävissä asioissa.
Työn murroksessa ja teknologian kehittyessä osaamishaasteet ja jatkuvan oppimisen tarpeet on laajasti tunnustettu. Toisaalta jaksamiseen ja työn aiheuttamaan henkiseen kuormitukseen liittyvät ongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet työikäisten keskuudessa.
– STTK korostaa sekä osaamisen että työhyvinvoinnin merkitystä ja niiden yhdistämistä uudistettavaan yhteistoimintalakiin. Panostukset osaamiseen ja työntekijöiden työkykyyn hyödyttävät niin työnantajia kuin yhteiskuntaa muun muassa tuottavuuden kehityksen ja säästyvien sairauspoissaolokustannusten myötä.
Työelämän epävarmuudet heijastuvat kaikkien työikäisten hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työelämän laadun jatkuva kehittäminen on STTK:n mielestä välttämätöntä.
– Toimivan yhteistoiminnan varmistaminen myös pienemmissä yrityksissä on perusteltua. Työllistämiskynnykseen sillä ei olisi vaikutusta. Yhteistoimintalain soveltamisala onkin laajennettava koskemaan myös nykyistä pienempiä yrityksiä. Myös hallintoedustuksen soveltamisalan rajaa on laskettava nykyisestä 150:stä merkittävästi.Yt-lain seuraamusjärjestelmän on säilyttävä vähintään nykylain tasoisena, jotta työntekijän asemaa ei heikennetä, kuten hallitusohjelmassa edellytetään. Uuden lain on oltava selkeä, yhteistoimintaa vahvistava, laadukas ja työntekijöiden asemaa parantava, Murto esittää.
Lisätietoja STTK:ssa: johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.