Suomessa valmistellaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.
Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulisi ainakin seuraavat tiedot:
Koronarokotustodistusta koskevat tiedot määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava sähköinen koronarokotustodistus noudattaisi näitä määrityksiä.
Rokotustodistuksen saisi käyttöön Omakanta-palvelusta. Ensimmäisessä vaiheessa todistuksen saisi koronarokotuksesta. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista.
Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.
Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan rokotustodistuksen paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta.
Omakannan rokotustodistus olisi tarkoitettu rokotetun henkilön omaan käyttöön. Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.
Kanta-tietojärjestelmäpalveluihin sisältyvä niin sanottu kansalaisen käyttöliittymä, Omakanta-palvelu tarjoaa yksittäisille henkilöille rokotustietojen lisäksi muutkin terveystiedot. Omakannalla oli vuonna 2020 yhteensä 2,7 miljoonaa käyttäjää ja käyntejä yhteensä 29,4 miljoonaa.
Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on, että sen tekninen toteutus ja tässä edellytettävä asiakastietolakia tarkentava sosiaali- ja terveysministeriön asetus olisivat valmiina alkukeväästä 2021. Sähköinen koronarokotustodistus pyritään saamaan käyttöön toukokuussa 2021.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asetusta, jotta jatkossa kaikkia rokotuksia koskevat todistukset voisi saada suoraan Omakanta-palvelusta. Nykyisin paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.
Tällä hetkellä ei ole päätetty tilanteista tai käyttötarkoituksista, missä koronarokotustodistusta vaadittaisin. Myöskään EU:n ja WHO:n tasolla ei ole yksimielisyyttä, missä tilanteissa voitaisiin velvoittaa koronarokotustodistuksen käyttöä.
Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.
Lisäksi tavoitteena on, että rokotuksien lisäksi todistuksia voisi jatkossa saada myös esimerkiksi laboratorio- ja muista tutkimuksista.
Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat koronarokotustodistushankkeen edetessä.
Tällä hetkellä rokotustietoja tallennetaan Kanta-palveluihin erilaisilla tavoilla. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, ja näistä rokotustiedot tallentuvat eri tavoin Kanta-palveluihin ja kansalaisille nähtäväksi Omakannassa.
Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä
Kela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä.
Sähköisen koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset koostuvat muun muassa Omakannan kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta erillisjärjestelmän kustannuksista sekä eri osapuolten hankekustannuksista, mukaan lukien viestintä.