Sovittelulautakunta on jättänyt kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sovintoesityksen tänään tiistaina 10.5. ja pyytää neuvotteluosapuolilta vastausta huomenna keskiviikkona 11.5. kello 12 mennessä. Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto käsittelee tiistai-illan kokouksessaan sovintoesityksen ja päättää sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Sovittelulautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoi kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sovintoehdotuksesta tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina. Sovintoesityksen sisällöstä on kerrottu julkisuuteen työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla.
– Niin työntekijöiden, kuntien ja uusien hyvinvointialueiden kuin tavallisten kansalaistenkin kannalta on tärkeää, että julkiset hyvinvointipalvelut toimivat ja työrauha kyetään turvaamaan, sanoo sovittelulautakunnan puheenjohtaja.
Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän. Sovintoehdotus tuottaa jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruisen palkankorotuksen kuukaudessa 1.6.2022 alkaen.
Tämän lisäksi ehdotus pitää sisällään 0,53 prosentin suuruisen järjestelyerän 1.10.2022 alkaen, jolla toteutetaan muun muassa palkallinen perhevapaauudistus. Erityisesti naisvaltaiselle kunta-alalle järjestelyerällä on suuri merkitys.
Sovintoehdotukseen kuuluu viisivuotinen palkkarakenneohjelma vuosille 2023–27, joka tulee yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle. Palkkarakenneohjelman keskimääräistä palkkatasoa korottava vaikutus on viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia.
Pylkkäsen mukaan ohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.
– Sovittelulautakunnan työssä kunta-alan järjestöt ovat tuoneet esiin kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden. Palkkarakenneohjelmalla voidaan varmistaa jatkossakin kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöiden palkkojen kehitys, Pylkkänen toteaa.
Ammattiliitto Jyty on vauhdittanut kunta-alan neuvotteluita useilla lakoilla sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Suurin Jytyn, JHL:n ja Jukon yhdessä toteuttama lakko toteutui pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) 3.–9.5.
Lisäksi Jytyn jäsenet olivat lakossa varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen työtehtävissä Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa samaan aikaan 3.–9.5.
Aiemmin keväällä Jyty oli kunta-alaa koskevissa lakoissa Rovaniemellä ja Jyväskylässä 23.3.–24.3., Tampereella ja Kuopiossa 29.–30.3. sekä Oulussa ja Turussa 6.–7.4.
Koko kunta-alaa koskevat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat toteutuneet 7.–13.3, 21.3.–27.3. ja 4.4.–10.4. Uusin ylityö- ja vuoronvaihtokielto on ollut voimassa toistaiseksi 18.4. alkaen.
Mikäli uusista työehdoista ja kunnollisista palkankorotuksista ei synny sopua, Jyty on valmistautunut laajentamaan ja lisäämään painostustoimia tarvittaessa.
Sopimusneuvotteluissa henkilöstöä edustavat kolme kunta-alan pääsopijajärjestöä, Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE. Julkisen alan unioni JAU:n muodostavat Ammattiliitto Jyty ja JHL yhdessä. Vastapuolella työnantajaa neuvotteluissa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.