Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.
EMBARGO 8.6. klo 6.00 // ”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija Merita Jokela.
”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa”, Jokela jatkaa.
Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.
Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.
27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.
“Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia. Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset”, pohtii tuloksia THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.
”Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi.
Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.
Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.