Osana Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen hallittua alasajoa on laadittu hankkeen loppuraportti, joka on julkaistu 4.6.2019.
Raportti sisältää kuvauksen uudistuksen valmistelusta vuosina 2015–2019 kansallisen valmistelun näkökulmasta. Raportin ovat laatineet valmistelussa keskeisesti mukana olleet virkamiehet ja eri toimijat.
Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen laajuus, yhteiskunnallinen merkittävyys ja kiinnittyminen kansalaisten arjen palveluihin tekivät uudistuksesta poikkeuksellisen hallituksen hankkeen. Uudistuksen tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja uudistuksen mittaluokka suomalaisessa hallintohistoriassa ennennäkemättömän suuri.
Uudistuksen valmistelu- ja toimeenpanotyötä toteutettiin ministeriöissä ja eri hallinnonalojen virastoissa ja laitoksissa, maakunnittaisissa projekteissa sekä palvelukeskuksissa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyö toteutettiin ministeriörajat ylittävällä poikkihallinnollisella yhteistyöllä sekä rakennettiin tiivis vuorovaikutussuhde maakuntien valmistelijoiden kanssa. Uusi valmistelu- ja toimintamalli on yksi hankkeen merkittäviä onnistumisia, jota on perusteltua hyödyntää myös jatkossa.
Raportin keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että laajojen uudistusten valmistelun käynnistyessä tulee varata riittävästi aikaa kokonaisuuden organisointiin. Uusia uudistuksia käynnistettäessä olennaisinta on selkeät, eri osapuolten kesken jaetut ja yhteisesti ymmärretyt tavoitteet, jotka ohjaavat valmistelua. Suosituksena on panostaa virallisiin ja myös vapaamuotoisempiin yhteistyömuotoihin jo alkuvaiheessa ja huolehtia siitä, että eri organisaatiot pääsevät osallistumaan hankkeen suunnitteluun.
Vuonna 2015 uudistus käynnistyi lainvalmisteluun liittyvien työryhmien osalta nopeasti, mutta kokonaisuuden organisoinnissa oli puutteita. Uudistuksen johtamista hankaloitti myös muutokset poliittisissa linjauksissa ja uudistuksen valmistelua koko prosessin ajan leimannut kiire.
Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Uudistuksella pyrittiin vahvistamaan peruspalveluja, hyödyntämään digitaalisia palveluja entistä paremmin ja kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Sipilän hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa oli tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu päättyi 8.3.2019 Juha Sipilän hallituksen eroon, eikä maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ollut enää edellytyksiä.
Lue raportti:https://vm.fi/documents/10623/13586275/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+loppuraportti/f8e749d4-fa0a-c295-739c-3f1931213306/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+loppuraportti.pdf