Psykologinen turvallisuus on työyhteisön tärkeä ominaisuus. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala neuvoo, miten sitä voi edesauttaa omalla toiminnallaan.
Kun työyhteisössä on turvallista olla oma itsensä ja kehittämistäkin vaativista asioista ja epäkohdista uskaltaa sanoa mielipiteensä, työpaikka on psykologisesti turvallinen.
Silloin ketään ei syyllistetä virheistä tai epäonnistumisista, vaan ennemminkin ajatellaan, että virheiden tekeminen on inhimillistä ja niistä voidaan oppia yhdessä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala muistuttaa, että virheistä voidaan oppia vain, jos ne uskalletaan tuoda esiin.
Turvallisessa työyhteisössä voi asettaa itsensä haavoittuvaan asemaan.
”Turvallisessa työyhteisössä voi asettaa itsensä haavoittuvaan asemaan. Silloin yhteistyö on usein luonteeltaan mutkattomampaa ja kynnys avun pyytämiseenkin matalampi. Kun työkavereiden välisiin suhteisiin liittyviä pelkoja ja epävarmuuksia on vähemmän, keskittyy energia enemmänkin yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen”, Yli-Kaitala sanoo.
Psykologisella turvallisuudella on työyhteisöön monia myönteisiä vaikutuksia. Se muun muassa lisää työtyytyväisyyttä ja organisaatioon sitoutumista.
”Aiheesta on tehty monia kansainvälisiä tutkimuksia. Kokemus siitä esimerkiksi madaltaa kynnystä uuden teknologian käyttöönottoon. Se näkyy myös parempana oppimisena ja uudistumisena, ja sitä kautta toiminnan tehokkuutena.”
Vastuuasemissa olevilla on iso merkitys psykologisen turvallisuuden syntyyn, mutta jokainen meistä voi vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi työpaikan ilmapiiri muodostuu. On tärkeää kunnioittaa myös eriäviä mielipiteitä ja osoittaa omaa erehtyväisyyttään.
Kuinka itse käyttäydyt kokouksissa ja muissa vuorovaikutustilanteissa? Pysähdy tilanteen äärelle ja pohdi, miten suhtaudut muiden esittämiin ajatuksiin. Annatko niille riittävästi tilaa? Oletko kiinnostunut muiden näkökulmista vai pidätkö omia ajatuksiasi ykkösenä?
Jokainen meistä voi vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi työpaikan ilmapiiri muodostuu.
Ethän unohda perusasioita arjen pyörteissä: tervehdi toisia aamulla ja kysele kuulumisia. Myös vertaisten eli työtovereiden välisellä palautteella on merkitystä, ei pelkästään esihenkilöiden kiitoksilla tai kommenteilla. Huomioimme helposti epäonnistumiset, mutta on tärkeää tuoda esiin, kun joku tehtävä on onnistunut tai yhdessä on tehty jotakin hyvin.
”Työviikon päätteeksi kannattaa käyttää pari hetkeä myös oman työn miettimiseen. Mitä olet saanut tällä viikolla aikaan? Kun onnistumiset sanallistaa, ne voivat luoda uskoa vaikean tilanteen edessä – tämä saatiin tehtyä hyvin, joten pystymme siihen myös jatkossa”, Yli-Kaitala vinkkaa.
Keskity ja ole aidosti läsnä tilanteissa, joissa kohtaat muita. Eihän puhelin tai muu viestikanava vie huomiotasi?
Vaali yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Nykyisessä hybridiympäristössä yhteisiä lounaita ja kahvihetkiä on aiempaa vähemmän. Työkavereihin kannattaakin välillä pitää yhteyttä myös ilman sitä kaikista tiukinta työasiaa.
Astu esiin työroolin takaa, ainakin siinä määrin kuin se tuntuu sinusta luontevalta. Tuo esiin omaa persoonaasi ja jaa muille jotain itsestäsi vaikkapa johonkin harrastukseen liittyen. Ole kiinnostunut myös muiden tekemisistä.