Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.
"Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa", iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.
"Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet", kertoo ministeri Sarkkinen.
Perhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.
"Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja", työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti.
Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä. Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tie-dotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30. Seuraa suoraa lähetystä tai katso tallenne: