Pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaiset ovat valmiudessa auttamaan apua tarvitsevia myös joulun aikaan.
Jouluaatto on monelle erityisesti perheen yhdessäolon hetki, ja siksi juhlan viettäminen työtehtävissä voi tuntua haikealta.
Pelastustoimessa ja ensihoidossa suuri osa työstä tehdään 24 tunnin vuoroissa. Kun työvuoro alkaa jouluaattona aamulla, kotiin päästään vasta joulupäivän puolella.
– Nuorempana joulut olivat vain työvuoroja muiden joukossa. Kun lapset kasvoivat ja alkoivat odottaa aattoa, huomasin itsekin kaipaavani enemmän kotiin, ensihoitaja Jesse Laurila Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kertoo.
– Lapset kysyivät, että ’ethän isä ole jouluna töissä’. Sellaisena hetkenä pysähdyin miettimään omaa poissaoloani uudella tavalla. Hieman kasvettuaan lapset ymmärsivät hyvin, että isä on töissä auttamassa ihmisiä, eikä ensihoitoa voi laittaa tauolle juhlan ajaksi.
Vuorokausi työvuorossa voi tuntua pitkältä, kun läheiset ovat kotona. Onneksi monella työpaikalla on käytäntönä, että kotona voidaan piipahtaa hetkeksi, jos hälytykset ja vuorovahvuudet sen vain suinkin sallivat.
Myös palomies Tero Lamminen Pirkanmaan pelastuslaitokselta muistaa, miten lasten ollessa pieniä joskus harmitti lähteä jouluksi töihin. Lammisen työpaikalla Tampereen keskuspelastusasemalla on joukko perinteitä, jotka kokoavat henkilöstön ja heidän perheensä yhteen.
– Aattona keitämme ison kattilallisen riisipuuroa ja läheiset voivat tulla käymään asemalla. Puuro syödään yhdessä, Lamminen kertoo.
Pelastusaseman kalustohallissa järjestetään joulukuun puolivälin tienoilla joulujuhla, johon ovat tervetulleita työntekijöiden perheet sekä pelastuslaitoksen palveluksesta eläköityneet. Ohjelmassa on yhteislaulua ja joulupukin vierailu, ehkä myös yllätysnumeroita.
– Joulujuhla on edelleen tärkeä juttu meidän pojille, vaikka vanhin on jo täysi-ikäinen ja kaksi nuorempaa teini-iässä. Kun maailma ympärillä muuttuu, on hyvä, että jotkin yhteisöllisyyttä vahvistavat perinteet pysyvät, Lamminen sanoo.
Yhteisillä juhlaperinteillä on merkitystä myös työntekijöille. Pelastusalan ammattilaiset puhuvat usein työyhteisöstä toisena perheenä, koska aikaa vietetään yhdessä niin paljon.
– Työyhteisö on suurimmalle osalle todella tärkeä asia, Lamminen vahvistaa.
Ensihoidossa ja pelastustoimessa työarkeen kuuluvat yhteiset ruokailuhetket työkavereiden kanssa. Joulun aikaan pöytään nostetaan luonnollisesti sesongin herkkuja.
– Yhdessä syöminen on tärkeä osa joulunviettoa. Kaikki osallistuvat valmisteluihin tai ainakin tulevat paikalle heti, kun hälytyksiltä ehtivät. Usein ruoka on perinteistä, mutta välillä on haluttu vaihtelua ja tehty jotain ihan muuta kuin kinkkua ja laatikoita, palomies Lamminen kertoo.
Ensihoitaja Laurilan työpaikalla Haapajärven pelastusasemalla on ollut tapana tuoda kotoa ruokamaistiaisia yhteiseen pöytään.
– Kun jokainen tuo jotakin, voidaan tutustua erilaisiin ruokaperinteisiin ja nauttia niistä yhdessä, Laurila sanoo.
Joulun hälytystehtävät ovat ammattilaisten mukaan pääosin samankaltaisia kuin muina päivinä. Tulipaloja, liikenneonnettomuuksia ja sairauskohtauksia sattuu päivästä riippumatta. Pelastustoimessa kiireisempää aikaa on uusivuosi, jolloin etenkin suurissa kaupungeissa palomiehiä työllistävät ilotulitteista aiheutuvat palot.
Tehtävät vievät ensihoitajia erilaisiin koteihin ja juhlaa viettävien ihmisten keskelle. Se tuo työntekoon oman sävynsä.
– Joskus koputamme ovelle juuri ennen joulupukin saapumista. Silloin saatamme sanoa lapsille, että tontut tulivat ensin, mutta lahjojen jakoa kannattaa malttaa vielä odottaa. Ehkä me näytämme vähän tontuilta, kun työasu on punainen, ensihoitaja Jesse Laurila naurahtaa.
Ensihoitotehtävillä kohdataan usein hätääntyneitä ihmisiä. Laurilan mukaan ensihoitajat pyrkivät ennen lähtöään rauhoittamaan tilanteen niin, että ahdistus helpottaa.
– Tavoite on, että ihmiset pystyvät jatkamaan joulun viettoa hyvillä mielin, vaikka juhlan keskelle tulikin tarve ensihoidon hälytykselle. Hyviä jatkoja toivotamme aina, mutta jouluna sanat lausutaan tavallista lämpimämmin.
Ensihoidon tehtäviin osallistuva palomies Tero Lamminen on huomannut, että ihmisten yksinäisyys tulee toisinaan esiin.
– Joidenkin ikäihmisten luona omaiset käyvät harvoin, ehkä vain kerran vuodessa. Jouluna tavatessa ikääntyneen selviytyminen voi herättää huolta, ja silloin soitetaan hätäkeskukseen. Ensihoitaja käyvät tarvittaessa varmistamassa, että kaikki on kunnossa.
Hätälinja palvelee kansalaisia ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Kuopiossa hätäkeskuspäivystäjänä työskentelevä Tiina Kraft oli uransa alkuvaiheessa useamman peräkkäisen joulun töissä, kun vuorokierrossa työvuoro siirtyy vuosittain aina yhdellä päivällä eteenpäin.
– Se harmitti aina alkuun, kun työvuorolistan näki. Mutta lopulta joulun työvuoroissa on aina ollut tosi hyvä fiilis eikä kukaan ole valittanut siitä, että pitää olla joulu töissä, Kraft sanoo.
Joulunpyhinä hätälinjalle tulee paljon samanlaisia puheluita kuin arkena, sillä ihmiset sairastuvat ja tapaturmia sattuu. Mielenterveyteen ja alkoholiin liittyvät puhelut kuitenkin korostuvat.
– Alkoholi aiheuttaa paljon tehtäviä, ja erityisesti yksinäisyys korostuu. Omaa pahaa oloa puretaan hätäpuheluissa, Kraft toteaa.
Vaikka työtä tehdään vakavien asioiden ja hätätilanteiden parissa, tunnelma päivystyssalissa on kuitenkin jouluisin rauhallinen.
– Kiireen tuntua ei ole, kun töissä on aina riittävästi päivystäjiä eikä kenenkään tarvitse tehdä yli voimiensa. Siinä on valtava kontrasti aiempaan työhöni kaupan alalla, jossa työtä tehtiin pyhinä mahdollisimman pienellä porukalla ja kovassa tahdissa.
Hätäkeskuslaitos tarjoaa aattona töissä oleville jouluaterian. Työn luonteen takia sitä ei kuitenkaan ole mahdollista syödä yhdessä. Joulutunnelmaan kuitenkin panostetaan jo hyvissä ajoin ennen pyhiä. Keskuksissa on muun muassa joulukuuset ja jouluvaloja. Lisäksi jokaiselle ryhmälle järjestetään joulupuurohetki työvuorojen puitteissa.
– Meillä on myös erilaisia joulukalentereita. Yksi ylipäivystäjistämme on tehnyt meille kalenterin, jonka jokaisessa luukussa on pieni tehtävä. Viime vuonna meillä oli myös palapelijoulukalenteri ja tänä vuonna timanttimaalaus, jota jokainen voi ehtiessään tehdä. Pienillä asioilla voi luoda paljon tunnelmaa, Kraft sanoo.