STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu. – Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää.
Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute – käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. – Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Jatkuvan neuvottelun periaate mahdollistaisi parhaiten luottamuksen rakentumisen ja tiedonkulun. Työntekijöiden asemaa on parannettava tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien osalta niin vähentämisneuvotteluihin kuin muuhun yhteistoimintaan liittyen, Murto esittää.
Murto korostaa, että paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä työlainsäädännön tuntemusta, neuvotteluosaamista ja sopijaosapuolten mahdollisimman tasaveroista asemaa. Siksi STTK pitää tärkeänä luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamista.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään selvityksen paikallisesta sopimisesta. Selvityksessä on kuvattu paikallisen sopimisen nykytilaa. – Paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin ei ole juurikaan tutkittu. Tarvitaan vaikutusarvioita, jotta selviäisi mahdollisten muutosten vaikutukset erityisesti työntekijöille ja työehdoille, mutta myös yritysten väliselle kilpailulle.
Työlainsäädännön ja sopimusjärjestelmän keskeinen lähtökohta ja periaate on heikomman osapuolen eli työntekijän suoja. Lait ja työehtosopimukset määrittelevät työehtojen vähimmäistason, eikä mikään estä tälläkään hetkellä paremmin sopimista. – Jos YT-lain uudistamisessa onnistutaan ja työntekijöiden asemaa parannetaan, se antaa erinomaiset edellytykset sille, että paikallinen sopiminen työpaikoilla voi lisääntyä myös käytännössä.
Lisätietoja: STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188