Ilmoittautuminen käynnissä
Jytyläinen ammatti:
Kymmenen päivää ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista vuonna 2022 Dmitri Suomalainen aloitti työt Espoon kaupungin venäjän kieltä osaavana etsivänä nuorisotyöntekijänä. Sen jälkeen hänellä on riittänyt myös ukrainalaisia asiakkaita.
Dmitri ”Dima” Suomalainen työskentelee etsivän nuorisotyön tiimissä Espoon Leppävaaran Ohjaamotalossa. Tiimi auttaa 15–28-vuotiaita nuoria muun muassa talouteen, asumiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Suomalainen on 16-jäsenisen tiimin ainut venäjänkielentaitoinen.
Etsivälle nuorisotyön tiimille voi tulla ilmoitus esimerkiksi oppilaitoksesta opintonsa keskeyttäneestä nuoresta. Myös Puolustusvoimat tai Siviilipalveluskeskus antavat palveluksen keskeyttäneen nuoren yhteystiedot etsiville nuorisotyöntekijöille. Työtä ohjaa nuorisolaki.
Olen nuorelle se turvallinen ja luotettava aikuinen.
Viime vuonna Espoon etsivä nuorisotyö sai tiedot 982 nuoresta, joista 458 jäi pitempiaikaiseen asiakkuuteen.
– Tarkoituksena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia espoolaisia nuoria. Olen nuorelle se turvallinen ja luotettava aikuinen, Ammattiliitto Jytyyn kuuluva Suomalainen kertoo.
Dmitri Suomalainen tekee yksilötyötä, mikä tarkoittaa, että jokainen nuori saa henkilökohtaista ohjausta.
– Käymme nuoren kanssa kävelyllä, salilla tai vaikka pelaamme konsolipeliä, ja nuori saa puhua elämästään, Suomalainen toteaa.
Toimintamme perustuu nuoren vapaaehtoiseen osallistumiseen. Nuori ottaa meihin yhteyttä silloin kun hänelle sopii.
Hänen normaaliin työpäiväänsä kello 7.30–15.30 kuuluu kirjallisia töitä, nuorten kontaktoimista ja tapaamisten sopimista tai vain kuulumisten vaihtamista. Jos nuoren tapaaminen onnistuu vain illalla, työaika joustaa.
– Toimintamme perustuu nuoren vapaaehtoiseen osallistumiseen. Nuori ottaa meihin yhteyttä silloin kun hänelle sopii.
Suomalaisen asiakkaina on nuoria Baltiasta, Kaukasiasta, Ukrainasta ja muutama Venäjältä. Ennen sotaa hänen venäjänkielisten nuorten asiakkaidensa osuus oli neljäsosa, mutta sodan jälkeen heitä on enemmistö.
Yksi venäjänkieltä puhuvista on Ukrainan Odessasta kotoisin oleva 16-vuotias Slava Mintzhyrian. Hän saapui keväällä äitinsä kanssa Suomeen. Täällä heitä olivat vastassa perheen isä ja Mintzhyrianin isoveli. Nämä olivat työskennelleet suomalaisilla rakennustyömailla jo ennen sotaa. Nyt koko perhe on yhdessä.
Ukrainassa ihmiset kerääntyivät kaduille juhlimaan. Täällä kukaan ei vietä aikaa ulkona.
Kesäkuusta 2022 lähtien Suomalainen on auttanut Mintzhyriania löytämään palveluita, harrastuksia ja ylipäätään sopeutumaan Suomeen.
Vaikka Mintzhyrian oli tutustunut Suomeen jo ennen tänne tuloaan sosiaalisen median kautta, täkäläisten sisäänpäinkääntyneisyys yllätti.
– Ukrainassa ihmiset kerääntyivät kaduille juhlimaan. Täällä kukaan ei vietä aikaa ulkona, Minzhyrian kertoo.
Suomalainen tietää, miltä tuntuu saapua vieraaseen maahan vain vierasta kieltä puhuvana. Hän oli pikkupoika, kun hän saapui perheensä kanssa Suomeen inkerinsuomalaisena paluumuuttajana vuonna 1995.
– Uskon, että omista kokemuksistani on apua nyt tänne tulleille nuorille, Suomalainen sanoo.
Uskon, että omista kokemuksistani on apua nyt tänne tulleille nuorille.
Ennen nuorisotyöntekijän pestiä Suomalainen työskenteli 10 vuotta valtion virkamiehenä merivartijana, vanginvartijana ja Maahanmuuttovirastossa eri tehtävissä.
Kaikissa tehtävissään Suomalainen on päässyt hyödyntämään venäjän kieltä. Lisäksi työkokemuksensa perusteella hän tietää, missä asioissa Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat neuvoja ja mitä apua he voivat saada.
Iso osa ukrainalaisista ymmärtää ja puhuu venäjää. Siksi Suomalainen pystyy toimimaan tulkkina ukrainan- sekä venäjänkielisille nuorille heidän asioidessaan eri virastoissa.
Nuoret vievät tietoa eteenpäin myös suomen kieltä taitamattomille vanhemmilleen.
– On parempi, että he saavat oikeaa tietoa minulta, kuin että he keskenään pohtisivat, miten asiat mahtavat mennä. Sodan keskeltä tänne paenneet eivät välttämättä tiedä, että esimerkiksi meidän kirjastomme ovat maksuttomia, Suomalainen kertoo.
He ovat yhdessä käyneet hakemassa Mintzhyrianille kirjastokortin.
Mintzhyrian on päässyt opiskelemaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan. Samalla hän tekee etäopintoja ukrainalaiseen kouluun, jossa peruskoulu kestää 11 vuotta.
Tulevaisuudessa Mintzhyrian haluaa opiskella lääkäriksi tai kirurgiksi.
Sotaa paenneet nuoret ovat usein kokeneet karmeita asioita. Niistä saa kuulla myös nuorisotyöntekijä.
– Kyllä ne kurjimmat tarinat voivat jäädä mielen sopukoihin kummittelemaan. Onneksi oman työtaustani ansiosta olen oppinut käsittelemään hankalia asioita ja saanut työkaluja niihin eri koulutuksissa. Tärkeintä on kohdata asiat asioina eikä jäädä kauhistelemaan niitä, Suomalainen kertoo.
Kyllä ne kurjimmat tarinat voivat jäädä mielen sopukoihin kummittelemaan.
Hän myös toteaa, että on tärkeää tiedostaa omat voimavaransa ja tarvittaessa purkaa asioita tiimin kesken.
– Puhuminen auttaa yleensä näissä tapauksissa aina.
Koko maan kattavalla etsivällä nuorisotyöllä halutaan löytää ne nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Toiminta perustuu kuitenkin nuoren vapaaehtoisuuteen, vaikka opettaja, harrastustoiminnan ohjaaja tai läheinen olisi tehnyt ilmoituksen nuoresta.
Nuori voi myös itse ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Lähin etsivä nuorisotyöntekijä löytyy osoitteesta www.entit.fi.
Etsivään saa yhteyden yhteysetsivään.fi-sivustolla.