Kunta-alan harvinaisen vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. Taloutta on perinteisesti tasapainotettu näillä keinoin hyvin vähän, mutta KT:n ajankohtaisselvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 100 (2,5 prosenttia henkilöstöstä) ja irtisanomaan yli 750 työntekijää (0,23 prosenttia henkilöstöstä). Suurempia lomautusmääriä on viime vuosikymmeninä ollut vain muutaman kerran.
Suurempiin irtisanomisiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina.
Kokonaisuudessaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna arviolta 1,7 prosenttia. Suhteessa koko kunta-alan 21,12 miljardin euron työvoimakustannuksiin se tekee 359 miljoonaa euroa.
Arvio lomautuksilla saatavista säästöistä on kymmenen miljoonaa euroa kaikista henkilöstömenosäästöistä. Irtisanomisten hyöty on arviolta 48 miljoonaa euroa.
Suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä hankitaan muilla keinoin. Vuonna 2019 osuus kaikista säästöistä oli 107 miljoonaa (56,2 prosenttia) ja tänä vuonna 249 miljoonaa euroa (69,4 prosenttia).
Muihin keinoihin kuuluvat muun muassa toiminnan tehostaminen työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla, rekrytoinnin tiukentaminen sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään.
Lisäksi henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen tuo säästöjä, samoin seutuyhteistyö. Henkilöstömenoja vähentävät myös toimintojen ja palveluiden supistaminen, ulkoistaminen tai yhtiöittäminen. Palveluiden karsiminen on kuitenkin suureksi osaksi mahdotonta, koska monet kuntapalvelut perustuvat lainsäädäntöön.
Viime vuonna kuntasektori hyötyi huomattavasti kunta-alan vuosien 2018–2019 työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvästä määräaikaisesta sopimusmääräyksestä, joka tarjosi henkilöstölle uudenlaisen mahdollisuuden vaihtaa lomarahoja vapaaksi.
Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi toi kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2019 säästöä 37 miljoonaa euroa eli 19,5 prosenttia kokonaissäästöistä. Vaihtoon ryhtyi noin 21 500 työntekijää. Keskimäärin vapaaksi vaihdettiin 6,4 päivää.
Myös palkattomien vapaiden käyttö lisääntyi. Niistä kertyi 35 miljoonan euron säästö eli 18,2 prosenttia kokonaissäästöistä. Palkattomia vapaapäiviä piti 31 100 työntekijää ja keskimäärin 4,1 päivää.
Alkaneena vuonna lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ei näytä tuovan lähellekään vastaavan suuruisia säästöjä. Säästöarvio on 12 miljoonaa euroa eli on 3,4 prosenttia kokonaissäästöistä. Vastanneet arvioivat, että palkattomilla vapailla säästetään tänä vuonna 39 miljoonaa euroa (10,9 prosenttia).
Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Lähes puolet on laatinut erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman. Ne sisältävät sekä henkilöstömenoja karsivia toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista että muita tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä.
KT:n tiedustelu henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2019 ja siihen vastaisi 232 Manner-Suomen kuntaa ja kuntayhtymää. Vastanneiden palveluksessa on 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä, jota on yhteensä 421 000.
Lisätietoja: