Ilmoittautuminen käynnissä
Kevan vuoden vaihteessa toteutetun kuntapäättäjäbarometrin mukaan 36 % uskoo kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina, kun vastaajista 30 % uskoi työhyvinvoinnin heikkenevän ja 32 % uskoi työhyvinvoinnin pysyvän nykyisellä tasolla.
Vastausten tarkastelu maakunnittain tuo esiin isoja eroja. Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa yli puolet vastaajista näkevät työhyvinvoinnin paranevan ja Uudellamaalla, Kainuussa, Etelä-Karjalassa sekä Etelä-Hämeessä työhyvinvoinnin parantumisen näkee keskimäärin vain joka neljäs vastaaja.
Vastaajat, jotka uskoivat työkyvyn paranevan ja perustelivat vastaustaan sillä, että työhyvinvointiin ja työkykyyn kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja, pätevä virkamiesjohto edistää työhyvinvointia ja työkykyä ja työn organisoinnin muutokset parantavat työhyvinvointia. Moni vastaaja myös katsoi, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn panostukset maksavat itsensä takaisin, kun henkilö voi paremmin. Vastaajat kertoivat myös, että useissa kunnissa on kehitetty työhyvinvoinnin ja työkyvyn seurantamekanismeja.
Ne vastaajat, jotka uskoivat työkyvyn heikkenevän ja perustelivat vastaustaan sillä, että taloudellisten resurssien puute aiheuttaa työhyvinvoinnin laskua, työtehtävien määrä tai vaativuus kasvavat lähivuosina, työn organisoinnin muutokset heikentävät työhyvinvointia ja työhyvinvointiin ei ymmärretä kiinnittää huomiota.
Kevan kuntapäättäjäbarometrin vastaajista yli puolet (60 %) kertoo, että heidän kunnassaan on tehty valinta työkykyyn ja työhyvinvointiin panostamisesta. Niissä kunnissa, joissa on tehty strateginen valinta työkykyyn panostamiseen, 43 prosenttia uskoi työhyvinvoinnin parantumiseen tulevina vuosina, kun taas niissä kunnissa, joissa ei tätä valintaa ole tehty vain 24 prosenttia uskoi työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantumiseen.
Kevan kuntabarometrin vastaajista kaksi kolmesta (67 %) kertoo, että valtuuston kokouksissa kuntahenkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin. Joka kolmas vastaaja kertoo, että asioita käsitellään valtuustossa kerran vuodessa tai harvemmin (32 %).
Vastaajien arvio kunnanvaltuutetun roolista kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä jakautui kahtia. 49 prosenttia vastaajista koki, että kunnanvaltuutetulla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ja 44 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtuutetun rooli ole merkittävä ja kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että valtuutetulla ei ole roolia ollenkaan.
Ne vastaajat, jotka pitivät roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että Kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on strateginen kysymys ja siihen voidaan vaikuttaa budjetissa. Näin ollen valtuutetulla on vaikutusmahdollisuus, kunnanvaltuutettu voi itse olla aktiivinen ja aloitteellinen, kuntahenkilöstön työhyvinvointi ja työkyky on tärkeä asia ja vaikuttaa kuntaan laaja-alaisesti
Ne vastaajat, jotka eivät pitäneet roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että työhyvinvointi on operatiivista toimintaa, eikä sen edistäminen kuulu valtuustoon, kunnanvaltuutetut eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan asiaan, jokin kokonaisuus (usein henkilöstökertomus) käsitellään valtuustossa, mutta rooli jää ohueksi.
– Keva on arvioinut, että vuosittain kuntien työkyvyttömyysmenot ovat 2 miljardin luokkaa. Tästä summasta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvillä työkykyjohtamisen käytännöillä. Keva on lähestynyt puolueita kuntien työhyvinvointiin sekä työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvällä ehdokasaineistolla. Aineistossa on mukana mm. hyviä kuntaesimerkkejä eri puolilta Suomea työhyvinvoinnin parantamisesta. Työkyvyttömyyksien vähentäminen parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja kilpailukykyä osaavasta työvoimasta sekä vähentää kunnan kustannuksia. Keva toivoo, että aloittavat valtuustot ottaisivat vahvan roolin strategisessa työkykyjohtamisessa tulevalla kuntavaalikaudella, kertoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.