Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii, että alkavissa sopimusneuvotteluissa kiky-tunneista luovutaan tai niistä koituneesta työajan pidennyksestä maksetaan täysi korvaus, joka merkitsisi tehtyjen laskelmien mukaan 1,4 % :n korotusta sopimuskierroskorotusten päälle. Jos kiky-tunnit poistuvat, ne eivät saa alentaa palkankorotuksia.
Jyty aloittaa kunta-alan palkkaneuvottelut tänään 14.1. Syysvaltuuston hyväksymien sopimustavoitteiden keskiössä ovat Jytyn edustamien kaikkien sektoreiden osalta kunnon palkankorotukset, työaika, etätyö ja työhyvinvointi. Sopimuskauden pituudeksi esitetään noin kahta vuotta.
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki huomauttaa, että perus- ja hyvinvointipalveluissa on terveydenhoidon ohella suuri joukko työntekijäryhmiä, jotka ansaitsisivat myös koulutukseensa ja työn vaativuuteensa nähden nykyistä oikeudenmukaisemman palkkakohtelun. "Pääosa heistä työskentelee esimerkiksi sosiaalisektorilla lasten, nuorten ja vanhusten parissa, opetus- ja sivistysaloilla sekä kirjastoissa kuten myös talous- ja hallintotehtävissä".
Pihlajamäen mukaan palkankorotusten on oltava sellaiset, että ne parantavat jäsenistön ostovoimaa, edistävät samapalkkaisuustavoitteita ja naisvaltaisten julkisen sektorin alojen asemaa. "Näihin tavoitteisiin päästään parhaiten mahdollisimman suurilla yleiskorotuksilla ja euromääräisellä tai ns. sekalinjaisella palkankorotusmallilla."
Paikallisesti neuvoteltavissa järjestelyerissä pitää olla ns. täysi perälauta ja jos paikallisen erän jakamisesta ei synny sopua, erä tulee tulla yleiskorotuksena kaikille.
Tavoitteenamme on lisäksi, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön, palkkioihin, tiedonsaantiin ja koulutukseen saadaan parannuksia. Luottamusmiesten ajankäytössä on mm. huomioitava paremmin edustettavien moniammatillisuus eikä pelkästään edustettavien määrä.
Pihlajamäki korostaa, että nykyisellä palkkatasolla osaavien, koulutettujen ja työhönsä motivoituneiden toimihenkilöiden saaminen naisvaltaisille aloille on vuosi vuodelta vaikeampaa. "Sillä, miten esimerkiksi kuntatyönantaja pystyy tähän haasteeseen vastaamaan, on kauaskantoiset vaikutukset koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. "
Pihlajamäen mukaan esimerkiksi kuntasektorin palkkakehityksen järjestelmällinen korjaaminen esimerkiksi monivuotisen palkkaohjelman kautta olisi olennainen osa sitä työnantajapolitiikkaa, jolla on pyrittävä vastaamaan väistämättä eteen tuleviin haasteisiin, joita mm. jatkuvasti ikääntyvä väestömme tuo tullessaan.
"Mikäli tahtoa löytyy, liittokohtaisilla neuvotteluilla tulee pystyä puuttumaan moniin alakohtaisiin ongelmiin, kuten palkkatasa-arvoon. Tällaisiin kysymyksiin ei kuitenkaan löydetä ratkaisuja, jos ns. Suomen mallin mukaisesti vientialat määrittelevät muidenkin alojen, kuten esimerkiksi naisvaltaisen julkisen sektorin palkankorotusten ylärajat."
Pihlajamäki huomauttaa, että vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti luopua ns. tupoista, Suomen mallilla EK näyttää vastaavaan sopimistapaan – kylläkin vain eri nimellä – kuitenkin näemmä edelleen pyrkivän.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.