Hallitus esittää työpaikoille uutta jatkuvan vuoropuhelun käytäntöä, jolla kehitetään työnantajan ja henkilöstön suhteita pitkällä aikavälillä. Uudistetun yhteistoimintalain tavoitteena on myös parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.
”Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.
Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:
Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.
Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voisi käsitellä muun muassa
Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa.
Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.
Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.
Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.
Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi.
Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.