Sitran tänään julkaisemat Osaamisen aika -teesit jäsentävät hyvin suomalaisten osaamisen ja koulutusjärjestelmämme kehittämishaasteita. Aikuiskoulutuksen uudistamisessa ja työelämässä olevien osaamisen kehittämisessä on päästävä sanoista tekoihin, korostavat Sitran fasilitoimaan työskentelyyn osallistuneet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
-Aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita, joista seuraa käytännön toimia, linjaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. -Suomen on tavoiteltava väestön osaamis- ja koulutustason nostamista nykyisestä.
Samalla on muistettava, että maailman paras koulutusjärjestelmä antaa hyvän pohjan uudistumiselle.
-Suomalainen koulutus ei ole rikki, vaikka edessä on suuria muutoksia, korostaa Arenen puheenjohtaja rehtori Tapio Varmola.
Suomessa on maailman tehokkaimpiin kuuluva korkeakoululaitos, jonka on uudistuttava vastatakseen yhteiskunnan tarpeiden muuttumiseen.
-Ammattikorkeakoulujen haasteena 2020-luvulla on suomalaisten yritysten ja työpaikkojen uudistumisen tukeminen ja korkeakoulutukseen pääsyn laajentaminen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannustaa.
Varmola muistuttaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoista puolet tulee työelämästä opiskelemaan:
-Iso osa suorittaa opintoja päätyönsä ohessa, joten uudet tiedot ja taidot pääsevät heti käyttöön työpaikoilla.
Osaamisen aika ulottuu työelämää tukevaan innovaatiotoimintaan, joka on edellytys uuden oppimiselle. Työn murros, teknologinen kehitys ja erityisesti digitalisaatio vaativat kaikkia työpaikkoja muuttamaan toimintaansa.
-Innovaatiorahoituksen on tuettava perinteisten toimialojen uudistumista, mikä on edellytys pk-sektorin kyvylle työllistää useampia suomalaisia tulevaisuudessa, painottaa Tapio Varmola.
Nykyisin Business Finlandin kautta kulkeva innovaatiorahoitus tukee kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä.
STTK:n viime syksynä 2000 suomalaiselle teettämässä kyselyssä 87 prosenttia vastaajista sanoi olevansa halukas kehittämään omaa osaamistaan. Tulos kertoo, että suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana.
– Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista oppimiseen kannustavaa kulttuuria ja osaamisen kehittämisen mahdollistavia toimintatapoja, sanoo Antti Palola.