Älylaitteet ja hyvinvointi:
Omaan ruutuaikaan kannattaa kiinnittää huomiota. Psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisala kertoo, miksi.
Rajoitamme lasten ruutuaikaa, mutta entäs me aikuiset? Meidänkin aivomme tarvitsevat lepoa älylaitteiden ärsyketulvalta.
Vielä yhden kissavideon katsominen voi tuntua houkuttelevalta, mutta älylaitteiden tarjoamalle nopeatempoiselle ärsykevirralle altistuminen rasittaa aivojamme. Runsas ruutuaika on myös väistämättä pois jostain muusta.
”Tutkimukset viittaavat siihen, että se on eniten pois unesta, liikunnasta, kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja pitkäjänteisestä keskittymisestä. Ne ovat juuri niitä ydinelementtejä, joita aivot tarvitsevat voidakseen hyvin”, psykologian tohtori Mona Moisala sanoo.
Älylaitteiden käyttö tekee arjesta helposti sirpaleista, sillä täytämme käytöllä tyypillisesti kaikki tyhjät hetket. Puhelinta vilkuillaan niin kotitöiden lomassa kuin kaupan kassajonossa. Entä jos teetkin seuraavalla kerralla tietoisen päätöksen ja annat aivoillesi pienen lepohetken?
”Hajanainen kännykän käyttö vaikuttaa keskittymiskykyyn sekä siihen, ettei oikein malteta olla yhden asian äärellä pidempiä aikoja.”
Mitä vähemmän älylaitteita käyttää vapaa-ajalla, sen parempi.
Aikuisten kohdalla Moisala kiinnittäisi ruutuajan sijaan huomion ruuduttomaan aikaan. Jos tunti ruudutonta aikaa päivässä tuntuu helpolta, kaksi tuntia on vielä parempi määrä.
”Oikeastaan voisi ajatella, että mitä vähemmän älylaitteita käyttää vapaa-ajalla, sen parempi.”
Jos taas tuntikin tuntuu pitkältä ilman älylaitetta, voi ruudutonta aikaa rakentaa vielä pienemmistä palasista. Olisiko päivässäsi alkuun yksi sellainen asia, jonka teet ilman kännykkää? Se voi olla vaikka liikuntasuoritus, käsitöitä tai muuta aktiivista tekemistä.
Somesovellusten koukuttavuus on taitavasti rakennettu. Algoritmit on suunniteltu kutkuttelemaan aivojen palkkiojärjestelmää – kun joutuu luuppiin, jossa katsoo videon toisensa perään, vaatii tietoista päätöstä pyristellä luupista irti.
Sisältövirtaa selatessa ajantaju voi kadota täysin. Silloin auttaa esimerkiksi sovellus, joka muistuttaa, että olet nyt selannut somea puoli tuntia, ja pakottaa tekemään tietoisen päätöksen siitä, haluatko vielä jatkaa.
”Jo se aktivoi aivojen päättäviä osia, jolloin on helpompi tehdä päätös, että älylaitteen käyttäminen saa tältä erää riittää.”
Algoritmit on suunniteltu kutkuttelemaan aivojen palkkiojärjestelmää.
Somen käytöllä on vaikutuksensa mielialaamme ja hyvinvointiimme. Pysähdy välillä huomioimaan, millainen olo itselläsi on vaikkapa tunnin somettamisen jälkeen. Miltä kropassasi tuntuu, onko olo levännyt ja rentoutunut – kylläpä oli ihana laittaa aivot narikkaan? Vai huomaatko olevasi edelleen aika ylivirittynyt ja hermostunut? On helpompi päättää tekevänsä ensi kerralla jotain muuta levätäkseen ja palautuakseen, jos huomaa, ettei somettaminen itse asiassa rentouta pitkän työpäivän päätteeksi.
– Superaddiktille toimivin keino on asentaa puhelimeen sovellus, joka estää pääsyn tiettyihin sovelluksiin tiettynä kellonaikana tai tietyn aikamääreen jälkeen.
– Kokeile muuttaa puhelimesi näyttö mustavalkoiseksi. Esimerkiksi Instagram ei ole lainkaan niin houkuttelevaa selattavaa mustavalkoversiona.
– Rajaa puhelimen käyttöä niin, että käytät sitä vain tietyssä osassa omaa kotia. Säilytä puhelinta latauspisteellä, jolloin sinun täytyy fyysisesti siirtyä kännykän luo käyttääksesi sitä.