Kansalaisten myönteinen käsitys Euroopan unionista on vahvistunut, käy ilmi tänään 5.8. julkaistusta Eurobarometri-kyselystä. Tyytyväisyys on kasvanut kaikilla osa-alueilla aina taloudesta demokratian tilaan. Tulos on positiivisin sitten kesäkuun 2014 Eurobarometri-kyselyn, joka tehtiin ennen kuin Junckerin komissio aloitti toimikautensa.
Tuorein Eurobarometri-kysely tehtiin EU-vaalien jälkeen 7.6.–1.7.2019 kaikissa 28 EU-maassa ja EU:n 5 jäsenehdokasmaassa. Kyselyssä havaittiin muun muassa, että euron kannatus on ennätyksellisen suuri ja että kansalaiset pitävät ilmastonmuutosta toiseksi tärkeimpänä EU-tason ongelmana heti maahanmuuton jälkeen.
Luottamus EU:hun on suurimmillaan sitten vuoden 2014. Kyselyyn vastanneet luottavat unioniin edelleen enemmän kuin kansallisiin hallituksiin tai parlamentteihin.
Luottamus EU:hun on kasvanut 20 EU-maassa. Suurinta se on Liettuassa (72 %), Tanskassa (68 %) ja Virossa (60 %). Lisäksi yli puolet vastaajista luottaa EU:hun Luxemburgissa (59 %), Suomessa (58 %), Portugalissa (57 %), Maltassa ja Ruotsissa (56 %), Bulgariassa ja Unkarissa (55 %), Irlannissa, Puolassa, Alankomaissa ja Kyproksessa (54 %), Romaniassa ja Itävallassa (52 %) sekä Latviassa ja Belgiassa (51 %).
Syksyn 2018 Eurobarometri-kyselyn jälkeen niiden eurooppalaisten osuus, joilla on myönteinen kuva EU:sta (nyt 45 %), on kasvanut 23 EU-maassa. Osuus on kasvanut eniten Kyproksessa (47 %, +11 prosenttiyksikköä), Unkarissa (52 %, +9 prosenttiyksikköä), Kreikassa (33 %, +8 prosenttiyksikköä), Romaniassa (60 %, +8 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (60 %, +7 prosenttiyksikköä). Kansalaisten kuva EU:sta on nyt myönteisin kymmeneen vuoteen. Myönteisesti suhtautuvien osuus on EU:ssa kasvanut 2 prosenttiyksikköä viime syksystä ja +10 prosenttiyksikköä keväästä 2014. Vastaajista 37 %:lla on neutraali kuva EU:sta (+1 prosenttiyksikkö verrattuna syksyyn 2018). Vain 17 %:lla (-3 prosenttiyksikköä) on kielteinen kuva EU:sta, mikä on alhaisin luku kymmeneen vuoteen.
Enemmistö eurooppalaisista suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen (61 %, +3 prosenttiyksikköä). Vain 34 % suhtautuu tulevaisuuteen pessimistisesti (-3 prosenttiyksikköä). Optimismi on suurinta Irlannissa (85 %), Tanskassa (79 %), Liettuassa (76 %) ja Puolassa (74 %). Optimismi on selvästi vähäisempää Britanniassa (47 % suhteessa 46 %:iin) ja Ranskassa (50 % suhteessa 45 %:iin).
Eurooppalaisista 55 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä siihen, miten demokratia toimii EU:ssa. Tyytyväisten osuus on suurin sitten syksyn 2004 (+5 prosenttiyksikköä syksystä 2018, +11 prosenttiyksikköä keväästä 2014). Tyytymättömien osuus on puolestaan pienentynyt 5 prosenttiyksikköä 36 %:iin.
Enemmistö eurooppalaisista on sitä mieltä, että kansalaisten mielipiteellä on merkitystä EU:ssa. Keskiarvo 28 EU-maassa on 56 % (+7 prosenttiyksikköä syksystä 2018, +11 prosenttiyksikköä keväästä 2018 ja +14 prosenttiyksikköä keväästä 2014). Suhteellisesti eniten myönteisiä vastauksia saatiin Ruotsissa (86 %), Tanskassa (81 %) ja Alankomaissa (76 %).
Talous- ja rahaliiton ja euron kannatus on ennätyksellisen suuri. Euroalueella EU:n yhteistä rahaa kannattaa jo 76 % vastaajista (+1 prosenttiyksikkö edellisestä mittauksesta, +9 prosenttiyksikköä vuodesta 2014). Koko EU:ssa euron kannatus on pysynyt vakaana (62 %).
Kansallista taloustilannetta pitää hyvänä 49 %, kun taas 47 % pitää sitä huonona. Valtaosa vastaajista 17 EU-maassa (16 maassa syksyllä 2018) katsoo, että kansallinen taloustilanne on hyvä. Eniten myönteisiä vastauksia saatiin Luxemburgissa (94 %), Tanskassa (91 %) ja Alankomaissa (90 %) Vähiten myönteisiä vastauksia saatiin Kreikassa (7 %), Kroatiassa ja Bulgariassa (20 %), Italiassa (22 %), Espanjassa (26 %) ja Ranskassa (29 %).
Jokaisessa 28 EU-maassa yli puolet vastaajista tuntee itsensä unionin kansalaiseksi. Koko EU:ssa EU:n kansalaisiksi itsensä tuntevien osuus on 73 % (+2 prosenttiyksikköä syksystä 2018). Osuus vaihtelee maittain: Luxemburg 93 %, Saksa 88 %, Espanja 87 %, Kreikka ja Italia 57 % ja Bulgaria 52 %.
Valtaosa unionin kansalaisista kannattaa EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta eli oikeutta asua, tehdä työtä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa kaikkialla EU:ssa (81 %, -2 prosenttiyksikköä syksystä 2018). Tätä mieltä on lähes 70 prosenttia vastaajista kaikissa EU-maissa: osuus on suurin Liettuassa (94 %) ja pienin Italiassa ja Britanniassa (68 %).
Maahanmuuttoa pidetään yhä pahimpana EU:n tason ongelmana. Sen mainitsi 34 % vastaajista, mutta osuus on pienentynyt voimakkaasti (-6 prosenttiyksikköä syksystä 2018). Ilmastonmuutos on nyt noussut toiselle sijalle, ja sen osuus on kasvanut voimakkaasti (+6 prosenttiyksikköä syksystä 2018, jolloin se oli viidennellä sijalla). Seuraavan sijan jakavat taloustilanne (18 %, ei muutosta), EU-maiden julkisen talouden tilanne (18 %, -1 prosenttiyksikkö) ja terrorismi (18 %, -2 prosenttiyksikköä). Seuraavana on ympäristön tila, jota pitää huolestuttavimpana ongelmana 13 % vastaajista (+4 prosenttiyksikköä).
Kevään 2019 eurobarometri (EB 91) perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, jotka tehtiin 7.6.–1.7.2019 EU:n 28 jäsenmaassa ja ehdokasmaissa. EU-maissa tehtiin 27 464 haastattelua 7.–25.6.2019.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-4969_fi.htm