Ilmoittautuminen käynnissä
Tv-meteorologi rakastaa luontoa
Ylen tv-säästä tutusta Kerttu Kotakorvesta on tulossa vahva ilmaston asiantuntija ja puolestapuhuja. Hän kirjoitti aiheesta myös kirjan.
Tv-meteorologi nauttii saadessaan sääennustusten ohessa ajaa maapallomme asiaa. Hän vitsaileekin toisen työnsä olevan somessa ilmastoahdistuksen jakaminen.
Nuorten hätä oli yksi syy kirjoittaa ilmastokriisistä kirja. Suomen luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen (Bazar) ilmestyi keväällä.
Mikä on kirjan merkitys?
– Ei yksi kirja muuta maailmaa, mutta saamani palaute kertoo, että se piti tehdä, ja juuri nyt. Toivottavasti saan tehdä lisääkin.
– Kirjan kirjoittaminen oli mahtavaa. Jo nyt se on muuttanut työkuvioitani. Saan käsitellä entistä laajemmin aihetta, jonka koen merkitykselliseksi.
Nuoret kysyvät: Voiko täällä enää elää? Kuoleeko kaikki? Huoli on aiheellinen, mutta silti aina on toivoa.
Olet kohdannut nuorten ilmastoahdistuksen muun muassa Ylen Uutisluokka-projektissa, jonka merkeissä kiersit kouluissa ennen koronaa. Mitä sanoisit heille nyt?
– Nuoret kysyvät: Voiko täällä enää elää? Kuoleeko kaikki? Huoli on aiheellinen, mutta silti aina on toivoa.
– Muistutan, että vaikka maailma muuttuu, elämä jatkuu. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. – Ymmärsin jo varhain, että meteorologina voisin yhdistää sekä luonto- että ilmastokokemukset, Kerttu Kotakorpi sanoo.
Mikä on yhden ihmisen vaikutusmahdollisuus globaalissa kriisissä?
– Kaikki me olemme yksittäisiä ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa. On tärkeää voida elää valintojensa kanssa.
– Kerron mieluusti omistani: pyöräilystä, lihansyönnin välttämisestä.
– Tässä voin käyttää hyväksi työni julkisuutta.
Kaikki me olemme yksittäisiä ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa. On tärkeää voida elää valintojensa kanssa.
Opiskelit Helsingin yliopistossa meteorologiaa. Mikä on opintojen anti nyky- työllesi?
– En voisi tehdä työtäni ilman tutkintoa. Onneksi olin niin vakuuttunut tästä alasta, että sain opinnot loppuun.
– Opiskelu oli varsin kaukana siitä, mitä nyt teen työkseni. Säästä ja ilmastosta oli vain muutama kurssi, mutta opinnoista sai pohjan ilmakehän toiminnan ymmärtämiselle. Kerttu Kotakorpi pohtii, että on tärkeää voida elää valintojensa kanssa. – Kerron mieluusti omistani: pyöräilystä, lihansyönnin välttämisestä.
Aloitit opiskellessasi tv-työt Nelosella, ja kohta sinua jo kysyttiin Ylelle. Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta?
– Onneksi pääsin töihin jo silloin.
– Tällä hetkellä parasta on uusi aluevaltaukseni: podcastit ja kolumnit, pääosin ilmastonmuutoksesta. Saan olla ajan hermolla. Ja takana tällainen kesä!
– On haastavaa miettiä, miten käsitellä aihetta, jota nyt seurataan niin paljon, kriittisestikin.
Millainen työntekijä olet?
– Varmaan luotettava. Hoidan hommani.
– Koronan takia työ on ollut tiukasti rajoitettua. Siksi onkin mahtavaa päästä välillä tekemään yhdessä esimerkiksi kolumneja.
Koen työni merkitykselliseksi sekä itselleni että yleisesti. Siitä on väkisinkin tullut elämäntapa.
Työn merkitys?
– Tosi iso! Koen työni merkitykselliseksi sekä itselleni että yleisesti. Siitä on väkisinkin tullut elämäntapa.
– Nautin myös vuorotyöstä. – Tällä hetkellä parasta työssäni on uusi aluevaltaukseni: podcastit ja kolumnit, pääosin ilmastonmuutoksesta. Saan olla ajan hermolla, Kerttu Kotakorpi kertoo.
Mitä luonto merkitsee sinulle, miten liikut siellä?
– Luonto on minulle todella tärkeä. Nautin siitä päivittäin monipuolisesti.
– Kävelen metsissä ja merenrannalla, pyöräilen. Kun teen työni paljolti sisällä toimistossa, vietän vapaa-aikaani mahdollisimman paljon ulkona. Lomalla toivon pääseväni vaikka vaeltamaan.
Näet luonnossa ilmastokriisin seurauksia – mikä huolestuttaa tällä hetkellä eniten?
– Menneenä kesänä ilmastonmuutoksen seuraukset todella näkyivät, ja hirvittivät. Kuumuus, kuivuus, rankkasateet, myrskyt…
– Olin kuvitellut, etten kärsi ilmastoahdistuksesta, tai ainakin puran sen toimintaan. En silti voi olla surematta.
Vaasassa 1987 syntyneestä Kerttu Kotakorvesta olisi voinut tulla kukkakauppias – voi toki vieläkin.
– Olen aina rakastanut kukkia. Kukkakaupassa käynti on yhtä juhlaa.
Kuten luonnossa liikkuminenkin. Länsirannikolta jäi kaipuu loppukesän vahvaan merituuleen. Lumoava, kuin suoraan sadusta, oli myös rehevän lehdon valkovuokkorinne. Sellainen löytyi Lahdesta, jonne tyttö muutti yläasteikäisenä.