Korona-pandemia on tehnyt entistä näkyvämmäksi hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten etäkoulun tuesta on vastannut useimmin perheessä nainen. Myös esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista tai vammaisista lapsista hoivavastuuta kantavat eniten naiset.
– Arvioiden mukaan joka kolmas työikäinen on läheisauttaja. Sopimusomaishoitajistakin lähes puolet on työikäisiä. Kolme neljännestä heistä on naisia. Tämä työikäisten naisten kuormitustekijä jää valitettavan usein vaille huomiota keskusteltaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta, STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa toteaa.
Tiedot perustuvat Omaishoitajien liiton aineistoihin.
Perhevapaauudistuksen myötä omaishoitovapaa on tulossa osaksi lainsäädäntöä. Uudistuksessa työntekijä saa subjektiivisen oikeuden omaishoitovapaaseen. – Se luo tarpeellista joustoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen myös muille kuin pienten lasten vanhemmille, Lahermaa arvioi.
Omaishoitovapaan palkattomuus kuitenkin heikentää vapaan käytettävyyttä eikä siten luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia jäädä vapaalle. – Kun vapaan ajalta ei makseta palkkaa, etuutta tai muuta korvausta, kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä palkattomasti.
Omaishoitovapaalla tavoitellaan tasa-arvoa. Se voi STTK:n mielestä kääntyä myös tasa-arvoa vastaan, jos vapaata käyttävät vain naiset ja vapaan ajalta ei makseta korvausta. – Työpaikoilla voitaisiin kirjata tasa-arvosuunnitelmiin toimia, joilla edistetään vapaiden jakautumista tasaisesti naisten ja miesten kesken, Lahermaa kannustaa.
Korona-pandemia työelämävaikutukset sukupuolittuneita
Koronakriisi vaikutukset ovat osuneet kovimmin naisvaltaisille aloille. Tieto käy ilmi esimerkiksi Eurofoundin Living, Working and COVID-19 -tutkimuksesta.
Huoltovarmuuden kannalta keskeisissä ja yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevistä 67 prosenttia on naisia. Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin. Samoin naisvaltaisilla palvelualojen työpaikoilla sekä opetus-, koulutus- ja varhaiskasvatusaloilla ei ole työn luonteen vuosi pysytty tekemään etätöitä.
Rajoituksista kärsineillä aloilla työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt. Etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten naisten työttömyys on noussut ja ansiot laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Ero vuoden 2008 talouskriisiin on suuri, sillä se iski erityisesti miesvaltaisille vientivetoisille aloille. – Kriisin torjunnassa tulisi ehdottomasti huomioida vaikutukset tasa-arvoon ja jälkihoidon tulisi olla vaikutuksia tasapainottavaa, Lahermaa painottaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Anja Lahermaa, juristi, p. 040 828 684
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.