Ilmoittautuminen käynnissä
Hallitus arvioi maanantaina 15. kesäkuuta saamansa tilannekuvan perusteella, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Valtioneuvosto antaa vielä tänään yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja toteaa, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot. Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulevat voimaan huomenna tiistaina 16. kesäkuuta.
Kansainvälisesti katsoen Suomi on onnistunut covid-19-epidemian torjunnassa hyvin. Todettujen tautitapausten ja menehtyneiden määrä ovat väestömäärään nähden pysyneet alhaisempina kuin monissa Suomen vertaismaissa. Asetetuilla rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla on onnistuttu tehokkaasti hillitsemään epidemian etenemistä ja suojaamaan riskiryhmiä.
Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että tilanne ja epidemian uudelleen kiihtymisen uhka olisi ohi. Päätöksen merkitys on siinä, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta.
Hallitus totesi, että tautitilanne ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti samoin kuin väestön suojaaminen eivät enää tässä epidemiologisessa tilanteessa tarvitse tuekseen valmiuslain toimivaltuuksilla tehtäviä toimia.
Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat yhteistoiminnassa keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.
Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien, erityisesti tartuntatautilain, mutta myös esimerkiksi rajavartiolain, toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.
Hallitus on aiemmin linjannut valmiuslain soveltamiseen liittyvistä tartuntatautilain sekä mahdollisista terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutostarpeiden valmistelusta siten, että esitykset voidaan tuoda hallituksen päätettäväksi elokuussa.
Lisäksi hallitus on jo aikaisemmin päättänyt antaa esitykset valmiuslain nojalla annettujen toimivaltuuksien siirtämisestä ja tarkentamisesta lääkehuollon sekä opetuksen ja koulutuksen normaaliolojen lainsäädäntöön.
Tilanteen sitä välttämättä vaatiessa epidemian uudelleen kiihtymisen tai muun syyn vuoksi ja asiaa koskevien tiukkojen edellytysten täyttyessä valmiuslain mukaiset toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön.
Valtioneuvosto antaa 15. kesäkuuta kumoamisasetuksen valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamis- ja soveltamisasetuksista sekä kumosi valmiuslain 87 §:ssä säädetyn toimivaltuuden käytön jatkamisasetuksen. Asetukset oli tarkoitettu olemaan voimassa 30.6.2020 saakka, nyt ne kumoutuvat 16.6.2020.
Valmiuslain 86 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnasta, 87 §:ssä muun terveydenhuollon ohjaamisesta (esimerkiksi lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekkiliikkeen toiminnan muuttaminen) ja 88 §:ssä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä terveydensuojelusta (kuntien oikeudesta luopua tietyistä velvoitteista). 93 §:ssä säädetään palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta (lepoajat, ylityöt ja vuosilomat) ja 94 §:ssä irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.
Lisäksi valmiuslain nojalla on annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä. Asetusten kumoamisen myötä myös niiden nojalla annettujen päätösten voimassaolo päättyy.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston käsiteltyä valmistelevasti poikkeusoloja ja niiden perusteita valtioneuvoston yleisistunto totesi 16. maaliskuuta, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.
Valmiuslain toimivaltuudet, jotka covid-19-pandemiassa on otettu käyttöön, ovat perustuneet siihen arvioon, että toimivaltuudet ovat välttämättömiä väestön suojaamiseksi hyvin laajalle levinneen tartuntataudin seurauksilta sekä turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen poikkeusoloissa. Tavoitteena on ollut erityisesti varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti kriisitilanteessa.
Koronaviruspandemiaa on hallittu suurelta osin tartuntatautilain nojalla, valtioneuvoston suositusluontoisilla rajoitustoimilla sekä muuttamalla lukuisia lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Valmiuslain mukaisiin toimivaltuuksiin on myös kuitenkin ollut välttämätöntä turvautua.
Hallitus on 5. kesäkuuta mennessä antanut 14 valmiuslain mukaista toimivaltuuksien käyttöönotto- ja jatkamisasetusta. Valmiuslain toimivaltuudet ovat koskeneet varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä, sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaa, työelämää sekä Uudenmaan liikkumisen rajoittamista.
Poikkeusolojen aikana säädettiin myös laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (153/2020), jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet tietyin poikkeuksin suljettiin kahdeksi kuukaudeksi 30.3.2020 lukien. Hallitus antoi asiaa koskevan uuden esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta, jolla ravitsemisliikkeiden toimintaa väliaikaisesti rajoitetaan 31.10.2020 asti. Tämä lainsäädäntö on edelleen voimassa, vaikka poikkeusolot päättyvät.
Valtioneuvosto on tehnyt myös rajavartiolain nojalla noin kuukauden välein 17.3.2020 lähtien päätöksiä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille ja samalla myös päätöksiä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-tartuntatautiepidemiasta Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan vuoksi. Viimeisimmät päätökset valtioneuvosto teki 12.6.2020, ja ne ovat voimassa 14.7.2020 asti.
Erilaisia suosituksia ja ohjeita on annettu lukuisia muun muassa ikääntyneille ja muille riskiryhmille, kokoontumisrajoituksista, yleisötilaisuuksista, nuoriso- ja kerhotiloista, harrastuspaikoista, urheilukilpailuista ja -sarjoista, kirjastoista lainaamisesta, julkisista tiloista, etätyöstä, ravitsemisliikkeiden toiminnasta, työmatkaliikenteestä, vierailuista hoitolaitoksissa ja sairaaloissa ja vapaa-ajan matkustuksesta kotimaassa ja ulkomaille.