Työehtosopimusten yleissitovuutta on yritetty purkaa moneen kertaan, mutta nyt yleissitovuutta halutaan väljentää.
Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajuristi emeritus Lasse Laatunen esitti huhtikuun alussa työehtosopimusten väljentämistä siten, että kaikki työehtosopimusten pykälät koskivat myös kyseisen alan järjestäytymättömiä työnantajia. Nyt niiden on noudatettava vain velvoittavia pykäliä.
"Työehtosopimusten väljentäminen helpottaisi järjestäytymättömien työnantajien yleissitovuutta. Paikalliselle sopimiselle jäisi enemmän tilaa", Laatunen kirjoittaa Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa -analyysissään.
"Työmarkkinaosapuolten kannattaisi pohtia yleissitovuuden kehittämistä niin, että yleissitovaa työehtosopimusta noudatettaisiin järjestäytymättömässä kentässä etuineen ja haittoineen, joustoineen ja velvoitteineen."
Myös Suomen Yrittäjät esittää vaalitavoitteissaan samaa. Väljennyksen myötä työehtosopimuksiin kuuluvat joustot, mm. työaikajoustot, koskisivat kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen piirissä olevia työpaikkoja.
Tämä tietäisi periaatteellisia muutoksia nykyisiin työehtosopimuksiin ja mahdollisesti uutta kirjausta työsopimuslain yleissitovuuden periaatteisiin.
Laatunen huomauttaa, että SY ei ole pitänyt ongelmana työrauhaa. Työrauha ei kuulu yleissitovuuden piiriin.
Vaikka Suomen Yrittäjät eivät halua enää kammeta yleissitovuutta, muualla on riittänyt siihen pontta. Ajatuspaja Libera kanteli viime vuoden syyskuussa yleissitovuudesta Euroopan komissioon. Ajatuspajan mukaan yleissitovuus on unionin sisämarkkinoiden vastainen.
Komissio on ilmoittanut antavansa vastauksen ennen syyskuun loppua. Jos kanteluun on komission mukaan perusteita, se etenee Euroopan unionin tuomioistuimeen.
Aikoinaan, vuonna 2006, Suomen Yrittäjät jätti unioniin kantelun, jonka mukaan yleissitovuus rikkoi yhdistymisvapautta. Kantelu hylättiin.
Laatunen huomauttaa, että arkikielessä yleissitovuus ymmärretään yleensä väärin.
Työehtosopimukset ovat tavallisesti normaalisitovia. Normaalisitovuuden piiriin kuuluu valtaosa palkansaajista. Yleissitovuuden piiriin kuuluvat vain ne työntekijät, joiden työnantajat ovat järjestäytymättömiä ja joiden sopimusalalla valtaosa työnantajista kuuluu työnantajaliittoon.
Yleissitovuuden piirissä on työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän selvityksen mukaan 18 prosenttia yksityisen sektorin palkansaajista. Julkisella sektorilla pääsääntöisesti kaikki palkansaajat ovat normaalisitovan työehtosopimuksen piirissä.
Ay-liikkeelle yleissitovuus on ollut edunvalvonnan kivijalka. Tosin yleissitovuus saatiin työsopimuslakiin eduskunnan valmistelulla ja päätöksellä vuonna 1970. Laki astui voimaan vuotta myöhemmin.
Laatusen mukaan yleissitovuus ajaa Suomessa tehtävänsä. Se on vaihtoehto minimipalkoille, joista päättäisi kulloinenkin hallitus. Minimipalkassa ei pystytä ottamaan alakohtaisia eroja huomioon.
"Minimipalkkalaki veisi alimman palkanmuodostuksen poliitikkojen päätettäväksi ja politiikanteon välineeksi. Yleissitovuudessa minimityöehdot määräytyvät alakohtaisesti ja ainakin periaatteessa markkinaehtoisesti", Laatunen perustelee.
Teksti: UP/Birgitta Suorsa