Jytyläinen ammatti:
Kun tilanne vaatii nopeaa toimintaa ja kylmäpäisyyttä, Ville Saksa tietää, mitä tehdä. Vaasalainen pelastaja nauttii työn monipuolisuudesta ja siitä, että saa olla avuksi – silloinkin, kun ympärillä vallitsee kaaos.
Moni kuvittelee, että palomiehen työ on lähinnä tulipaloja ja keikkoja vilkkuvalojen saattelemana. Ville Saksa, pelastaja Vaasan paloasemalta, Pohjanmaan hyvinvointialueelta, tietää paremmin.
”Työ on paljon muutakin kuin sammuttamista. Jokainen päivä on erilainen, eikä koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Saksa sanoo.
Hän on ollut pelastajan virassa seitsemän vuotta. Ennen pelastusalaa Saksa työskenteli sähkömiehenä. Sähkön tuntemuksesta onkin ollut monessa tilanteessa konkreettista apua, kuten vaikka sähkökeskuspaloissa. Haave pelastusalasta oli kutkutellut Saksalla vahvana jo pidempään, sillä Saksa on ollut nuorisopalokunnassa jo koululaisesta.
”Parhaan kaverini isä oli palomies, ja me menimme hänen innoittamanaan vapaapalokuntaan. Jatkoin vapaaehtoisena pitkään vielä silloinkin, kun olin jo koulutettu palomies. Lopetin vasta reilut kolme vuotta sitten.”
Työ on paljon muutakin kuin sammuttamista. Jokainen päivä on erilainen, eikä koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Saksan työ on vaativaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jokaiseen työvuoroon kuuluu myös kunnon ylläpitoa. Salitreeni, pyöräily ja venyttely ovat Saksalle rutiinia vapaa-ajallakin.
”Työ edellyttää savusukelluskelpoisuutta, ja pelastajan varusteet painavat jopa 20 kiloa. Keikalla pitää pystyä kantamaan letkut viidenteen kerrokseen, eli kuntoa tosiaan tarvitaan. Osana työtä on säännölliset kuntotestit, joissa mitataan muun muassa lihaskuntoa ja hapenottokykyä.”
Kaikki työvuorot eivät ole henkisestikään kevyitä. Jotkut keikat jäävät mieleen pidemmäksi aikaa.
Osana työtä on säännölliset kuntotestit, joissa mitataan muun muassa lihaskuntoa ja hapenottokykyä.
”Pahinta on tietysti silloin, kun ei voi enää tehdä mitään. Onnettomuudet, joissa on kuolonuhreja, jäävät takaraivoon, vaikka ei niitä aktiivisesti mietikään. Minut on rakennettu niin, etten kuitenkaan jää vatvomaan ikäviä tilanteita. Tosin nyt kun olen isä, voivat lapsia kohdanneet tilanteet koskettaa toisella tavalla.”
Toisaalta työkeikat voivat olla myös haastavuudessaan kiinnostavia ja tuoda onnistuessaan lopulta hyvän mielen. Yksi mieleenpainuvimmista työtehtävistä oli jokin aika sitten kuiluun pudonneen miehen pelastaminen. Väestönsuojan varauloskäytävän luukku oli pettänyt, ja useamman metrin pudonnut henkilö oli loukannut jalkansa.
”Olin rakentamassa köysirataa, jonka avulla saimme sitten loukkaantuneen nostettua takaisin maan pinnalle. Tuntui tosi mukavalta, kun hankala tilanne kääntyi lopulta hyväksi.”
Saksa on parhaillaan vanhempainvapaalla. Vähän yli vuoden ikäinen esikoinen on tuonut arkeen uudenlaista rytmiä ja vastuun tunnetta.
”Onhan se erilaista olla viikonloput kotona, kun on tottunut työvuororytmiin. Samalla se on tosi arvokasta aikaa.”
Pelastajan työvuorot rytmittyvät niin, että vuorokauden työvuoroa seuraa kolme vapaapäivää. Vaikka vapaita on usein, viikonloppujen ja juhlapyhien menot jäävät usein väistämättä väliin.
”Tuntuu siltä, että aina kun koetetaan sopia jotain tekemistä perheen kesken, minulla on työvuoro. Ja vastaavasti kun minulla olisi vapaata, kaverit ovat töissä”, Saksa sanoo ja naurahtaa.
Saksa toimii Vaasan paloaseman henkilöstön luottamusmiehenä ja on mukana Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin hallituksessa. Hän kokee edunvalvonnan tärkeäksi osaksi työtään ja toivoo voivansa vaikuttaa alan kehitykseen.
”Olen aina ollut se tyyppi, joka puuttuu epäkohtiin. Luottamusmiehenä pystyy tekemään sitä konkreettisesti.”
Olen aina ollut se tyyppi, joka puuttuu epäkohtiin. Luottamusmiehenä pystyy tekemään sitä konkreettisesti.
Vuoden 2025 alkupuolella SPAL liittyi Ammattiliitto Jytyyn, mikä palautti pelastusalan ammattilaisille neuvotteluoikeudet hyvinvointialueilla.
”Se oli meille iso asia. Jytyyn liittyminen toi selvyyttä ja mahdollisuuden neuvotella paikallisesti esimerkiksi työajoista ja palkkauksesta. Muutenkin koen, että Jytyn ja SPALin arvot ovat kentällä ja edunvalvonnassa samanlaiset. Meidät on otettu tosi hienosti vastaan Jytyssä”, Saksa sanoo.
Artikkeli jatkuu tekstilaatikon jälkeen.
Pelastaja ja luottamusmies Ville Saksa kertoo videolla, miksi SPALin liittyminen Jytyyn oli hienoa asia. Katso video!
Haasteita riittää alalla edelleen. Erityisesti työaikajärjestelyt ja varallaolo sekä palkkauksen oikeudenmukaisuus ja eläkejärjestelmän kehittäminen mietityttävät Saksaa.
”On vaikea kuvitella, että joku olisi savusukelluskelpoinen 68-vuotiaana. Tarvittaisiin korvaavia tehtäviä, mutta pienemmillä paikkakunnilla vaihtoehdot ovat vähissä.”
Hyvinvointialueuudistus ei ole ollut pelastajille pelkästään helpotus. Saksan mukaan byrokratia on kasvanut ja päätöksenteko hidastunut. Hänestä tuntuu, että pelastajat ovat pieniä muurahaisia isossa järjestelmässä. Senkin vuoksi SPALin liittyminen Jytyyn on Saksasta hyvä asia. Tukena on vahva toimija.
Työkavereihin täytyy voida luottaa sataprosenttisesti, ja se luottamus rakentuu arjessa.
Saksa näkee kuitenkin työssään paljon hyvää, erityisesti työyhteisössä.
”Meidän porukka on tiivis, yhteenhitsautunut. Työkavereihin täytyy voida luottaa sataprosenttisesti, ja se luottamus rakentuu arjessa. Se on yksi työn parhaista puolista.”
Nimi: Ville Saksa
Ammatti: Pelastaja Pohjanmaan hyvinvointialueella Vaasan paloasemalla
Parasta työssä: Monipuoliset tehtävät, ja että saa auttaa ihmisiä.
– Pelastusalalle voi opiskella suorittamalla pelastajan tutkinnon Pelastusopistossa Kuopiossa tai Helsingin Pelastuskoulussa.
– Opinnot kestävät 1,5 vuotta. Koulutus koostuu lähiopetuksesta, harjoituksista ja työharjoittelusta. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia pelastajan tai palomiehen tehtävissä.
– Työtehtävät ovat muun muassa tulipalojen sammuttamista, liikenneonnettomuuksien hoitamista ja turvallisuusneuvontaa. Pelastaja voi toimia myös perustason ensihoidon tehtävissä. Lisäkoulutuksella osaamista voi laajentaa ensihoitajaksi.