Ilmoittautuminen käynnissä
Lippukuntakoordinaattori auttaa ja palvelee
Lippukuntakoordinaattori Nalle Velling kokee olevansa unelmaduunissa Järvi-Suomen Partiolaiset ry:ssä. Nuorten ja aikuisten kanssa tehtävä työ on sopivan haastavaa, ja koko ajan tulee eteen uutta.
Suomalainen partio-organisaatio on jaettu lippukuntiin, piireihin ja keskusjärjestöön. Varsinainen partiotoiminta tapahtuu paikallisissa lippukunnissa, joita Suomessa on noin 750. Lippukunnat puolestaan on jaettu alueellisen sijaintinsa mukaan kymmeneen eri partiopiiriin, joista Järvi-Suomen partiolaiset on yksi.
Siellä työskentelee kaksi lippukuntakoordinaattoria. Käytännön työ on helpottaa ja tukea partion vapaaehtoisten työtä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Paikallisyhdistysten hallinnollisia töitä, retkeilyä ja viikkotoiminnan vetämistä lippukuntakoordinaattorin työnkuvaan ei kuulu.
– Itse olen partiolainen, joten toiveissa on päästä ensi kesänä leirille joko työaikana, tai muuten, toteaa Nalle Velling.
Joskus joutuu lukemaan yhdistyslakia ja toisinaan antamaan ihmissuhdeneuvontaa.
Lippukuntakoordinaattorien työtä ohjaa vapaaehtoisten yhdessä laatima strategia ja toimintasuunnitelma. Jokainen lippukunta toteuttaa suunnitelman mukaista toimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Meidän neuvoja ja ideoita kaivataan esimerkiksi toiminnan suunnittelussa, uusien johtajien löytämisessä tai yhteistyökuvioiden kanssa. Joskus joutuu lukemaan yhdistyslakia ja toisinaan antamaan ihmissuhdeneuvontaa, jotta asiat menevät eteenpäin. Työni on auttamista ja muiden palvelua eli Asiakaspalvelua isolla A:lla, kuvaa Nalle Velling. Korona-aikana yhteydenpito tapahtuu aiempaa enemmän netin välityksellä. Tärkeintä on olla ihmisten luona ja tavoitettavissa.
Vajaa kuutisen vuotta nykyisessä työssään olleen Vellingin mukaan kiehtovinta työssä on ihmisten kanssa toimiminen ja ongelmien ratkaisu. Se tuo myös väriä työpäiviin.
– Toisinaan saan olla melkoinen etsivä ja toisinaan tehtäväni on olla tunnelmanluoja ja piristäjä, sanoo Velling.
Hän on omasta tahdostaan tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella, sillä silloin suurin osa toiminnasta tapahtuu lippukunnissa.
– Minulle se sopii, että teen päivällä jotain muuta ja olen illalla tai viikonloppuna tavoitettavissa jos apuani tarvitaan. Mitään velvoitetta meillä ei ole olla tavoitettavissa 24/7.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana Vellingin toimisto Jyväskylässä on ollut aikalailla tyhjillään ja Teams-yhteydenpito on tullut tutuksi. Sen hän uskoo jatkuvan tulevaisuudessakin.
– Menen ihmisten luokse tavalla tai toisella, se on selvää.
Haasteena on mistä saada vapaaehtoisia aikuisia mukaan. Yhteistyökuvioita kannattaisi varmasti miettiä eri järjestöjen kesken, eikä kilpailla nuorista ja aikuisista.
Korona-aika on virittänyt myös partiossa uudenlaisia toimintamuotoja. Esimerkiksi Velling nostaa sudenpentujen etäpartion, jossa retkeiltiin yö oman kodin lattialla ja tehtiin annettuja tehtäviä. Tämän avulla saatiin perheitä osallistumaan toimintaan.
– Haasteena on mistä saada vapaaehtoisia aikuisia mukaan. Yhteistyökuvioita kannattaisi varmasti miettiä eri järjestöjen kesken, eikä kilpailla nuorista ja aikuisista, sanoo Velling.
Hän olisi valmis luopumaan kerran viikossa toteutettavista koloilloista, jos sitä kautta saataisiin vanhempia mukaan. Yksi hänen unelmistaan on partiolippukunta, joka ei edes kokoonnu fyysisesti.
– Se voisi toteutua ainakin alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä. Työpaikka Jyväskylässä ja koti Mikkelissä ei ole Nalle Vellingille ongelma. – Autolla ajamisesta olen aina tykännyt, mutta nykyään tien päälle pääsee harvemmin, hän sanoo.
Nalle Velling halusi aina pienenä partioon, mutta pääsi siihen mukaan vasta 18-vuotiaana.
– Vanhempani olivat töissä eikä harrastuksiin ollut kuskausapua kuten nykylapsilla. Kun muutimme Porvooseen pääsin vihdoin mukaan. Suurin motiivini oli, että olin nähnyt äitini partiotyttökirjassa morsiuskruunun, naurahtaa Velling.
Hän kuuluu Puuma-vartioon, joka on yksi aikuispartion uranuurtajista. Vartio sai alkunsa vuonna 1990 ja se koostui aluksi uusimaalaisista partiojohtajista.
– Iltanuotiokeskustelut ovat ihan parasta nuorten aikuisten ja aikuisten kanssa. Siinä pysyy nuorena itsekin, aivan kuten tässä työssä, heittää Velling.
Iltanuotiokeskustelut ovat ihan parasta nuorten aikuisten ja aikuisten kanssa. Siinä pysyy nuorena itsekin, aivan kuten tässä työssä.
Nuoruudessaan hän ehti olla Uudenmaan partiopiirissä töissä vähän aikaa. Matkailualan koulutuksen ja Helsingin sihteeriopiston käyneenä hänellä on työkokemusta muun muassa kaupallisen yrityksen palveluksesta ja yrittäjänä. Myös työttömyys on koettu.
– Nyt koen olevani työssä, jossa haluan jatkaa mahdollisimman kauan.
Hän uskoo, että parhaillaan työn alla oleva partion henkilöstöuudistus on kaikkien parhaaksi. Siinä kaikki partion palkkalistoilla olevat noin kahdeksankymmentä työntekijää siirtyisi Suomen Partiolaisten henkilöstöksi.
– Isommassa työyhteisössä on mahdollisuus vaikka työnkiertoon organisaation sisällä, jos sellaista haluaa. Lisäksi uskon, että uudistus vähentää päällekkäisen työn määrää, sanoo Velling.
Järvi-Suomen Partiolaiset ovat olleet Suomen Partiolaisten henkilöstöä vuoden 2018 alusta alkaen.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on huolissaan nuorisotyön rahoituksesta ja Suomen hallituksen kaavailemista leikkauksista. Järjestön mukaan koronakriisin takia nuorisotyölle on aiempaa enemmän tarvetta, sillä korona on lisännyt nuorten pahoinvointia ja eriarvoistumista.
Myös partiolle valtion tuki on tärkeä. Siitä tulee yksi kolmasosa partiotoiminnan rahoituksesta. Loppu tulee jäsenmaksuista ja omasta rahoituksesta.
Retkelle meno ja kimpassa asioiden tekeminen eivät häviä koskaan.
Nalle Velling kertoo, että omarahoitusosuuden turvaamiseksi on tehty työtä vuosien varrella, ja partiolla on omia isoja yhteistyökumppanuuksia. Sitä puolta kehitetään koko ajan.
– Meillä tilanne ei ehkä ole niin kriittinen kuin monilla muilla toimijoilla. Leiri- ja retkitoiminta on yleensä nollabudjetilla tehtyä, vapaaehtoistyöhön perustuvaa, Velling toteaa.
Tärkein vuosittainen varainhankintakampanja partiolaisilla on adventtikalentereiden myynti, jota on tehty jo vuodesta 1947 saakka. Myytyjen kalentereiden potista tuloutuu miltei puolet paikallisille lippukunnille. Pienen siivun ottavat partiopiiri ja keskusjärjestö.
– Retkelle meno ja kimpassa asioiden tekeminen eivät häviä koskaan.
Ammattiliitto Jyty ry ja työnantajia edustava Palta ry neuvottelevat partiotoimintaa koskevasta yleissitovasta työehtosopimuksesta. Sitä tulee noudattaa kaikissa työsuhteissa partiotoimintaan liittyen. Sopimusta sovelletaan Partiotyönantajat ry:n ja sen jäsenjärjestöjen (Suomen Partiolaiset ja partiopiirit) palveluksessa oleviin toimihenkilöihin. Työehtosopimuksessa on sovittu mm. palkkausjärjestelmästä, työajoista ja työaikakorvauksista. Muilta osin sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Yleissopimusta.
Yleisten sopimusalojen toimihenkilöyhdistys – STYLE ry on Ammattiliitto Jytyn jäsenyhdistys. Partiolaisia Stylen hallituksessa edustaa Nalle Velling.
Lisätietoja: Jytyn työmarkkina-asiamies Päivi Salin ja Jytyn työmarkkinalakimies Anniina Kannelsuo