Palomiehet oikeudenmukaisen palkan puolesta

Mihin haluatte vaikuttaa?

Jari: Työpaikallamme Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on useampi sata SPALin jäsentä, joten olemme tehneet ammatillisen jaon. Minä edustan luottamus­edustajana palomiehiä ja Niclas muun muassa paloesimiehiä ja palomestareita. Vaikka intressimme ovat osin erilaiset, haluamme molemmat vaikuttaa alan tunnettuuteen ja parantaa työehtoja. Haluamme neuvotella oikeudenmukaisen kokonaiskorvauksen ja lisätä työaikajoustoja. Myös työturvallisuus on edunvalvonnan tärkeä teema.

Haluamme neuvotella oikeudenmukaisen kokonaiskorvauksen ja lisätä työaikajoustoja. Myös työturvallisuus on edunvalvonnan tärkeä teema.

Yritämme saada alalle näkyvyyttä, sillä julkisen sektorin toimijana olemme jääneet vähän varjoon. Poliisi, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat osaavat pitää itsestään enemmän ääntä sisäisen turvallisuuden toimijoina. Se näkyy myös heidän rahoituksessaan.

Haluamme lisätä alan vetovoimaa ja saada meille parhaat tekijät. Pelastusalan ammattilaisia koulutetaan Helsingissä ja Kuopiossa. Tavoitteena on saada paljon hakijoita myös Helsingin pelastuskouluun, jotta se vakiinnuttaisi asemansa.

Juttu jatkuu tekstilaatikon jälkeen.

Mikä jäseniä puhuttaa nyt?

Niclas: Palkkakehitys kiinnostaa tietysti, etenkin kun elinkustannukset ovat nousseet. Palkkoja ja henkilöstöetuja on saatu parin viime vuoden aikana paremmiksi vahvalla vaikuttamisella. Edunvalvonta on tärkeää siksikin, että Helsingissä on valtakunnallisesti suurimmat pelastustehtävämäärät ja muutenkin korkeat osaamisvaatimukset. Jos palkka on vain keskikastia, on työvoimaa vaikea saada.

Oma urapolku mietityttää monia. Jos työn suorittamiselle tulee fyysinen este, ovat vaihtoehdot vähissä.

Oma urapolku mietityttää monia. Jos työn suorittamiselle tulee fyysinen este, ovat vaihtoehdot vähissä. Pelastusopistolla voisi kouluttautua lisää, mutta sitä varten pitäisi lähteä Kuopioon. Se on etenkin perheellisille haastavaa. Myös aikuisopintotuen lakkauttaminen on vaikeuttanut tilannetta. Päivätöihin siirtyminen taas aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kun lisät häviävät palkasta. Paikkojakin on rajallisesti tarjolla.

Millaisia erityispiirteitä pelastusalalla on?

Jari: Suomessa on tällä hetkellä 21 pelastuslaitosta. Kaikki niistä ovat sopineet paikallisesti omasta poikkeavasta työajastaan, eli 24 tunnin työvuoroista. Se on meille työhyvinvoinnin kannalta parempi ja myös työnantajalle halvin työaikamuoto. Alueittain on räätälöity myös erilaisia viikkotyöaikoja, kuten 40 tuntia viikossa.

Julkisella sektorilla on niukka rahoituspohja ja sitä myöten heikko palkkojen ja lisien kehitys. Neuvotteluista huolimatta kokonaiskorvauksen prosentti on jäänyt alle lakisääteisen minimin. Paikallinen sopiminen onkin monelta osin vaihtokauppaa.

Toisaalta käytössämme olevat työtaistelutoimet ovat rajatut. Koska pelastuslaitoksen henkilöstö on pääosin virkasuhteessa, laki kieltää työtaistelutoimet virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaikana.

Mitä muutoksia SPALin liittyminen Jytyyn on tuonut?

Niclas: Aiemmin emme saaneet olla itse mukana neuvottelupöydissä, vaan joku muu neuvotteli asioistamme. Jytyläisinä meillä on oma edustaja neuvotteluissa, joten vaikuttamismahdollisuutemme ovat paremmat. Ensimmäinen konkreettinen tulos on pelastuslaitosten palkkoihin kohdennetut järjestelyerät. Vuorovaikutus Jytyn suuntaan on toiminut hyvin ja antanut tekemiseemme lisää potkua.

Jytyläisinä meillä on oma edustaja neuvotteluissa, joten vaikuttamismahdollisuutemme ovat paremmat.