Jytyläinen:
Nuorisotilat ovat nuorten omia paikkoja, joissa saa olla oma itsensä. Nuoriso-ohjaaja Meri Lust uskoo, että nuoret ovat fiksumpia kuin moni luulee.
Vain istumista ja hengailua. Se on tamperelaisen nuoriso-ohjaajan Meri Lustin mukaan yleisin hänen työhönsä liittyvä väärinkäsitys.
”Ei ymmärretä, että taustalla tehdään paljon muutakin, millä on pitkällä tähtäimellä iso merkitys nuorten elämässä”, Lust sanoo.
Yhdessä oleminen on pohjatyötä luottamuksen rakentumiselle. Kun nuorilta kysyy kuulumisia säännöllisesti, uskaltavat he tulla kertomaan aremmistakin aiheista. Joskus jutellaan arkisista asioista kouluun, harrastuksiin tai perhe- ja kaverisuhteisiin liittyen, toisinaan taas suuremmista murheista.
Nuoret ovat ehdottomasti tässä työssä se juttu. Nuoret ovat rehellisiä ja keskustelut heidän kanssaan tosi mielenkiintoisia ja hauskoja.
”Pyrin olemaan itse avoin. Kun nuoret tutustuvat minuun, he ehkä näkevät, että tuolle voi jutella. Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys.”
Yhteisistä keskusteluista syntyvät myös Lustin työn parhaat hetket.
”Nuoret ovat ehdottomasti tässä työssä se juttu. Nuoret ovat rehellisiä ja keskustelut heidän kanssaan tosi mielenkiintoisia ja hauskoja.”
Lust tekee työtään kahden muun nuorisotyöntekijän kanssa Tampereella nuorisokeskus Piilossa. Pienten vuorolla nuorisotilaan ovat tervetulleita 4–6-luokkalaiset, isojen vuorolla nuoret 7-luokkalaisista 17-vuotiaisiin asti.
”On tärkeää, että nuorilla on elämässään muitakin turvallisia aikuisia kuin vanhemmat, koska nuoret viettävät aikaa muuallakin kuin kotona. Aina välit vanhempiin eivät ole hyvät. Silloin on tärkeää, että nuorella on muu aikuinen, jolle puhua.”
Nuorisotyöntekijät tekevät yhteistyötä paitsi toistensa ja muiden nuorisotilojen myös esimerkiksi koulujen ja erilaisten järjestöjen kanssa. Piilon lähellä on Prisma ja kirjasto, ja niidenkin kanssa Lust kollegoineen vaihtaa kuulumisia.
Olen ajan kanssa oppinut jättämään työt työpaikalle. Helpottaa, että voi käydä tapahtumat läpi oman tiimin kanssa.
”Helpottaa tosi paljon omaa työtä, kun kuulee, mitä lähialueilla ja koko kaupungissa tapahtuu. Pystymme yhdessä pohtimaan, miten voimme omalla työllämme vaikuttaa siihen, että nuorilla ja lähialueen asukkailla on viihtyisää”, Lust kertoo.
Tampere on iso kaupunki, joten on hyvä kuulla, mitä muissa kaupunginosissa tapahtuu ja millaisilla työtavoilla työtä tehdään.
Palkitsevinta on se, kun nuoren jokin pulma ratkeaa. Elämän käänteitä jännitetään yhdessä, mutta silti Lust ei kanna töitä kotiin. Ainakaan enää.
”Olen ajan kanssa oppinut jättämään työt työpaikalle. Helpottaa, että voi käydä tapahtumat läpi oman tiimin kanssa.”
Haasteet nuoriso-ohjaajan työssä liittyvät Lustin mukaan talouteen sekä nuorten palveluihin ja koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin.
”Miten esimerkiksi kannustaa nuorta jonottamaan mielenterveyspalveluihin, kun tietää, miten pitkiä jonot ovat?”
Sekin huolettaa, miten nuoret jaksavat yhteiskunnallista tilannetta.
Miten esimerkiksi kannustaa nuorta jonottamaan mielenterveyspalveluihin, kun tietää, miten pitkiä jonot ovat?
”Uutisissa on esillä huolia, ja ikävät asiat pyörivät nuorilla mielessä siinä missä aikuisillakin.”
Joskus eteen sattuu hankalia tilanteita, ja Lust ja muut nuoriso-ohjaajat joutuvat puuttumaan nuorten käytökseen. Silloin on tärkeää keskustella nuorten kanssa, miksi jokin käytös ei ole ok. Pelkkä kieltäminen ei riitä.
”Jutellaan esimerkiksi, miltä haukkuminen voi toisesta tuntua tai ettei tuntuisi kivalta, jos joku tekisi samoin itselle.”
Lust on tehnyt nuoriso-ohjaajan töitä Tampereella yli kuusi vuotta ja on sitä ennen toiminut vastaavissa tehtävissä Seinäjoella. Vuodet ovat tuoneet mukanaan ennakkoluulottomuutta.
”Olen oppinut, että nuoren käytöksen taustalla voi olla mitä tahansa ja tekoihin voi vaikuttaa tosi moni asia.”
Artikkeli jatkuu tekstilaatikon jälkeen.
Meri Lust kertoo videolla, mikä nuoriso-ohjaajan työssä on merkityksellistä. Katso video!
Hänen kokemuksensa mukaan kaikki aikuiset eivät aina ymmärrä nuoria. Joskus aikuiset ovat tulleet kaupungilla kiroillen haukkumaan. Nuoria pidetään äänekkäinä häiriötekijöinä, vaikka he olisivat vain porukalla viettämässä aikaa. Nuoret ovat pääosin fiksuja.
”Jos aikuiset käyttäytyvät huonosti, miten voidaan olettaa, että nuoret käyttäytyisivät hyvin”, Lust ihmettelee.
Lust on valmistunut Etelä-Pohjanmaan Opistosta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi vuonna 2016. Nykyään vastaavan koulutuksen nimi on nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Lisäksi hän opiskelee monimuotokoulutuksena sosionomiksi. Ajatuksena on, että korkeakoulututkinnon avulla työllistymismahdollisuudet laajenevat jatkossa.
Työn ohella Lust on toiminut Jyty Pirkanmaan luottamusmiehenä Tampereen kaupungin liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluissa vuodesta 2023.
”Odotan, että pääsen vielä kehittämään itseäni lisää. Olen jo käynyt muutamassa koulutuksessa, ja niistä jokaisen jälkeen on tullut lisää varmuutta luottamusmiehenä toimimiseen.”
Hän haluaa myös oppia tulkitsemaan ja ymmärtämään KVTES:iä entistä syvemmin. Näin hän osaisi vastata työntekijöiden kysymyksiin ja selvittää heille niin työntekijöiden kuin työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia.
”Olen aina ollut sellainen, joka haluaa puuttua epäkohtiin, ja luottamusmiehenä se on tärkeä osa hommaa.”
Nimi: Meri Lust
Ammatti: Nuoriso-ohjaaja Tampereella
Parasta työssä: Keskustelut ja yhdessä hassuttelu nuorten kanssa
Nuoriso- ja yhteisöohjaajan perustutkinnon suorittaminen ammattioppilaitoksessa kestää 2–3 vuotta aiemmasta osaamisesta riippuen.
Teoreettisen opiskelun lisäksi opiskeluun sisältyy käytännön harjoittelua esimerkiksi nuorisotaloilla, kouluissa tai järjestöissä. Vaihtoehtoisesti näissä paikoissa voi opiskella myös oppisopimuksella.
Jos tavoittelee syvempää osaamista, voi hakeutua ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi (AMK) tai yhteisöpedagogiksi (AMK) ja erikoistua nuorisotyöhön. Tutkintoa voi täydentää myös ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla (YAMK).