Mielipidekirjoitus: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaan lääkkeeksi perehdytys ja koulutusta vastaavat tehtäväkuvat

Hyvinvointialueiden sote-palvelut kärsivät yhä pahenevasta resurssi- ja henkilöstöpulasta, johon on löydettävä konkreettisia korjauksia mahdollisimman pian tai muuten vaarana on julkisten sote-palvelujen romahdus. Ongelma ei ole niinkään se, että sote-palveluihin ei kouluteta riittävästi työvoimaa, vaan se, että henkilöstö uupuu työtaakkansa alle ja vaihtaa alaa.

Henkilöstöpulan juurisyytä ei kyetä korjaamaan palkankorotuksilla tai ulkomailta hankitulla työvoimalla, jos samaan aikaan valtava määrä sote-alalle koulutettua henkilöstöä ei jaksa enää työskennellä koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Nyt esimerkiksi sairaalan raskas kolmivuorotyö kuluttaa sote-ammattilaiset loppuun ennen aikojaan.

Ammattiliitto Jytyn sosiaali- ja terveysalan jäsenistä koostuva ammattialaryhmä ehdottaa yhdeksi korjaustoimeksi sote-alan henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämiskäytäntöjen kehittämistä.

Uusien työntekijöiden, sijaisten ja opiskelijoiden perehdytykseen pitäisi varata huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja. Parhaimmassa tapauksessa perehdytys kasvattaa niin ohjaavien kuin ohjattavien työntekijöiden osaamista sekä luo positiivista työilmapiiriä koko työyhteisöön. Ohjaustyössä voisi hyödyntää esimerkiksi osatyökykyisiä sote-alan työntekijöitä, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt.

Erityisen tärkeää on opiskelijoiden perehdytys ja ohjaus, millä on iso merkitys sote-alan veto- ja pitovoimaan. Mikäli opiskelija saa työpaikalla asiantuntevaa ja perusteellista ohjausta, kokee hän harjoittelupaikan ja myös koko sote-alan mieluisaksi. Jos kenelläkään ei ole aikaa ohjata opiskelijaa, muuttuu innostus sote-alaa kohtaan suureksi pettymykseksi jo heti uran alkuvaiheessa.

Perehdytys ei voi kuitenkaan olla sote-alan työntekijöiden ja opiskelijoiden suomen kielen opetusta. Potilasturvallisuudenkin kannalta vaatimuksena on, että sote-alalle kouluttautuvilla maahanmuuttajilla on sujuva kielitaito toimia muun muassa vanhusten kanssa. Viime kädessä oppilaitoksen ja työnantajan on varmistettava kielitaidon riittävyys. Yhteinen kieli mahdollistaa perehdytyksen varsinaisiin työtehtäviin niiden vaatimalla asiantuntijuudella.

Jytyn sote-ammattialaryhmä ehdottaa resurssipulan korjaamiseksi myös sitä, että palveluketjuissa kiinnitetään erityistä huomiota eri ammattiryhmien väliseen työn- ja tehtävänjakoon, toimiviin tukiprosesseihin ja riittävään resurssointiin.

Esimerkiksi sairaanhoidon yksiköissä osastonsihteerien, välinehuoltajien, laitoshuoltajien ja hoitologistikkojen työllä on valtava merkitys hoito- ja hoivatyön sekä lääkärin työn sujumiseen ja resurssien käyttöön. Myös sosiaalihuollon palveluketjuissa eri ammattiryhmien ja tehtäväkokonaisuuksien sujuvuuteen on kiinnitettävä huomiota. Kaikkien henkilöstöryhmien pitäisi päästä tekemään omaa koulutustaan, osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä.

Ulla Lahti, projektityöntekijä
Ilse-Marie Österman, palveluohjaaja
Ammattiliitto Jytyn sote-ammattialaryhmä

Asiasanat: