Kelan tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola nostaa soten tärkeimmäksi ratkaistavaksi kysymykseksi hoitoon pääsyn ja tarkentaa, että kysymys on hoidon piiriin pääsystä.
– Nykyisin terveydenhuolto toimii moniammatillisissa tiimeissä, joten kysymys ei ole vain lääkäriin pääsystä. Politiikassa asia on helppo yksinkertaistaa lääkärien määräksi. Itse panostaisin laajemmin hoitoon pääsyyn.
Mikkola painottaa, että perusterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on ollut aivan liian vähäistä. Tutkimustietoa tulevan soteratkaisun taustaksi kertyy toki koko ajan.
Mikkolan peräänkuuluttamaa perusterveydenhuollon vaikuttavuustietoa kerätään parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kartuttamalla tilastoa mm. hoitoon pääsystä. Siellä seurataan nimenomaan rahan liikkeitä, sitä, miten raha vaikuttaa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, sen julkisiin ja yksityisiin toimijoihin ja asiakkaisiin. Mikkola luonnehtii, että raha on jossakin mitassa määräävä tekijä, mutta on huomattava, että eri kannusteet voivat olla myös ristiriitaisia.
– Lääkäritkään eivät aina ole budjettitietoisia vaan haluavat parasta mahdollista hoitoa. Hoidon vaikuttavuudesta ei kuitenkaan aina ole tietoa.
Esimerkin Mikkola antaa myös Kelan julkaisemasta hammaslääkäripalveluiden hintavertailusta. Sitä on käytetty hyvin vähän.
– Kun ostamme kulutustavaroita tai vaikkapa asuntoa, teemme hintavertailuja, mutta kun hammas särkee, vertailu ei kiinnosta. Vain se, mihin pääsen nopeasti hoitoon.
Mikkolan aikana Kelan tutkijat ovat tehneet rohkeita avauksia blogeissa, joissa otetaan tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta kantaa julkiseen keskusteluun. Kesäkuun blogissa julkaistiin lääkeyritysten markkinaosuuksia ja tuotiin esiin, että viitehintajärjestelmä ei ole lisännyt kilpailua halutulla tavalla, ja vain muutama toimija hallitsee huomattavaa osaa Suomen lääkemarkkinoista.
Mikkola kertoo, että blogista keskusteltiin ennen julkaisua eri tahojen kanssa ja varmistettiin, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti. – Saimme yrityksiltä kommentteja, mutta tietojen julkaisemista ei vastustettu, Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan verovaroista kuluu mittavia summia lääkekorvauksiin. Siksi tiedon julkaiseminen siitä hyötyvistä yrityksistä oli tärkeää. Julkaisuprosessi herättää kuitenkin jälkikäteen kysymyksiä, jotka tutkimusprofessori kohdistaa myös itselleen.
– Ehkä olemme liian arkoja julkaisemaan tietoja, jotka koskevat yrityksiä. Jatkossa pyrimme parempaan, Mikkola toteaa.
Kelan blogissa on käsitelty myös asumistukikeskustelua ja julkistettu suurimmat, asumistukea suoraan Kelalta saavat vuokranantajat. Julkisuudessa viljelty kielikuva tukien valumisesta asuntosijoittajien taskuihin on Mikkolan mukaan vain sitä, kielikuva.
– Joillakin paikkakunnilla vuokrien yläraja todennäköisesti asettuu asumistuen mukaan. Silti sanoisin, että tuet eivät valu suoraan asuntojen omistajille. Valtaosa tukien saajista on hyvin pienituloisia, ja he hyötyvät siitä, että asuntoja on tarjolla. Jos heidät pakotetaan muuttamaan syrjään, halvan asumisen seudulle, miten he työllistyvät? Vai syrjäytyvätkö he lopullisesti? Nämä ovat suuria kysymyksiä, jotka eivät ratkea yksinkertaisilla keinoilla, Mikkola muistuttaa.
Tutkimusprofessori Mikkola luottaa tutkimuksen ja tilastojen lisäksi myös Kelassa karttuneeseen käytännön kokemukseen. Sen pohjalta hän lähtisi yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa ja sen hakumenettelyä.
Toimeentulotuen käsittelyn ja maksamisen siirtyminen kunnilta Kelaan lisäsi käsityönä tehtävää tietojenkäsittelyä ja kuormittaa prosessia edelleen.
– Jatkossa helpottaisi, jos jokaista etuutta ei tarvitsisi hakea erikseen vaan useampaa tukea samalla lomakkeella. Tämä voisi lisätä kokonaisharkintaa ja vähentäisi byrokratiaa. Voisiko myös vaadittavien kuittien määrää vähentää? Eihän verottajakaan enää vaadi kaikesta kuitteja, vaan tarkistaa tositteet tarvittaessa. Ja se on toiminut hyvin, Mikkola päättää.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö on rahoittanut Hennamari Mikkolan johdolla tehtyjä tutkimuksia lääkäripalveluiden kilpailuttamisesta. Koko artikkeli julkaistaan Polemiikissa 3/2019, joka ilmestyy syyskuussa.
Teksti: Salla Nazarenko
Linkki artikkeliin: https://kaks.fi/kelan-tutkimusyksikon-paallikko-hennamari-mikkola-soten-kynnyskysymys-on-hoitoon-paasy/