Työikäisten osaamiseen painottuva jatkuvan oppimisen uudistus käynnistyy. Uudistuksella vastataan työelämän muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin ja haetaan ratkaisuja työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Laajan uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden.
Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet. Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt. Ryhmien tehtävänä on valmistella ehdotukset jatkuvaan oppimiseen liittyvien hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi.
– Osaamisvaatimukset kasvavat juuri nyt nopeasti alalla kuin alalla. Samanaikaisesti lähes kaikilla aloilla esiintyy merkittävää pulaa osaavista tekijöistä. Suomen kaltaisessa maassa koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Jatkuvan oppimisen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Linjauksissa tarkastellaan muun muassa koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta, osaamisen tunnistamista sekä opintojen aikaista toimeentuloa.
– Osaamisen kehittäminen aikuisiällä on tällä hetkellä melkoista palapeliä, mitä sen ei pitäisi olla. Sadoilla tuhansilla työikäisillä ihmisillä on merkittäviä puutteita luku- tai laskutaidossa ja tietoteknisessä osaamisessa. On selvää, että oman osaamisen päivittämisestä on tehtävä helpompaa, opetusministeri Li Andersson painottaa.
– Tällä hetkellä aikuisiän opinnot kasaantuvat paljolti jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, ministeri Andersson sanoo.
Hallitusohjelman mukaan jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös edellytys työllisyysasteen nostamisessa.
Hallituksen kaavailemia keinoja ovat muun muassa muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten lisääminen työelämässä, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä sekä joustavat mahdollisuudet opiskella korkeakouluissa. Opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään ja parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella työnhaun ohessa.
Koulutusjärjestelmää sekä sen rahoitusta ja ohjausta kehitetään, jotta se tukisi paremmin työelämässä tapahtuvaa oppimista. Muualla kuin koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiselle on tarkoitus sopia yhteiset periaatteet. Elinikäiselle ohjaukselle luodaan palvelut ja niitä ohjataan tukemaan myös aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen. Työvoima- ja osaamistarpeisiin vaikuttavaa rakennemuutosten ennakointia kehitetään ja työntekijöiden osaamista ja työllistymistä parannetaan muutosturvalla.
Linjausten valmistelussa hyödynnetään alan tutkimusta. Sidosryhmien ja alan toimijoiden toivotaan osallistuvan valmisteluun laajalti.
Valtioneuvostossa uudistusta johtaa osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä ja sitä käsitellään myös työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä.
Lue lisää: https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen