– Olemme sopineet toimista, joilla elinkeinoelämämme voi katsoa myös koronan jälkeiseen aikaan. Tarvitsemme edelleen kriisitukea, mutta myös enenevässä määrin toimia, joilla yrityksemme selviävät koronan jälkeisestä ajasta, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.
– Hallitus laajentaa yrityksille suunnattua koronarahoitustaan, varmistamme myös käytössä olevien tukien riittävyyden. Olemme aiemmin reagoineet nopeasti tekemällä päätöksen Finnveran valtuuksien nostamisesta ja lisänneet avustusmuotoista rahoitusta. Nyt lisäämme myös suoria avustuksia, tutkimus- ja kehittämislainoja sekä pääomasijoituksia, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii eri toimenpiteillä turvaamaan sen, että yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa kannattavasti koronaviruskriisin jälkeen.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys sisältää 450 miljoonan euron lisäyksen avustusmuotoiseen yritysrahoitukseen.
Lisärahoituksella pyritään varmistamaan, että jo käytössä oleviin Business Finlandin ja ELY-keskusten koronarahoituksiin sekä lähiaikoina avattavaan yksinyrittäjien tukeen on varattu riittävät resurssit. Lisäyksestä 100 miljoonaa euroa kohdentuu Business Finlandin avustuksiin, 200 miljoonaa euroa ELY-keskusten avustuksiin ja 150 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukeen.
Kokonaisuudessaan yritysten avustusmuotoinen koronarahoitus kohoaa lisäysten jälkeen 1,45 miljardiin euroon, josta Business Finlandin avustukset ovat 800 miljoonaa euroa. ELY-keskusten 400 miljoonaa euroa ja yksinyrittäjien tuki 250 miljoonaa euroa.
Yritysrahoitusta on lisätty vuoden 2020 lisätalousarviossa ja hallitus esittää sitä lisättäväksi vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä. Nämä toimet lisäävät myös kehyskauden menoja, koska osa rahoitetuista hankkeista toteutuu pidempikestoisena. Business Finlandin myöntämästä avustusmuotoisesta koronarahoituksesta arvioidaan syntyvän lisämenoja 120 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja lainamuotoisesta rahoituksesta 150 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022. ELY-keskusten myöntämästä koronarahoituksesta arvioidaan lisäävän menoja 125 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2022.
Koronakriisin hallintaan liittyen hallitus on sopinut Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuden nostamisen 4,2 miljardin euron tasolta 12 miljardin euron tasolle. Lisäksi valtion Finnveralle antamaa takaustappiositoumusta on tilanteesta johtuen sovittu nostettavaksi 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä mahdollista aiempaa riskipitoisempien hankkeiden rahoittamisen. Näiden toimenpiteiden arvioidaan lisävään Finnveran tappiokorvausten menoja kehyskaudella 612,5 miljoonalla eurolla.
Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) lainoja esitetään korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.
Business Finland ottaa käyttöön uuden t&k&i-lainan, jota yritykset voivat hyödyntää nykyisiä t&k&i-lainoja joustavammin muutostilanteen hallinnassa. Lainat on tarkoitettu uuden liiketoiminnan selvittämiseen ja kehittämiseen työvoimaintensiivisillä aloilla, joiden liiketoimintaan koronavirus on tuonut vaikeuksia.
Uuden lainatuotteen sisällölliset valmistelut ovat käynnistyneet ja sen käyttöönotto edellyttää EU:n hyväksyntää. Koronavirustilanteessa hyväksynnän ennakoidaan tulevan varsin nopeasti. Business Finland pyrkii avaamaan lainojen haun mahdollisimman pian huhtikuun aikana.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys sisältää 150 miljoonan euron lisäpääomituksen Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vaikutuksista tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Tavoitteena on, että terveitä yrityksiä ei ajautuisi konkurssiin poikkeuksellisen ja niiden liiketoiminnasta riippumattoman kriisin seurauksena.
Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin.
Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksu-valmiuskriisiin. Tesi tulee tekemään 1–10 miljoonan suuruisia sijoituksia keskisuuriin yrityksiin, joi-den liikevaihto Suomessa on vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50 ja liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa.
VTT Oy:n rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Lisäyksestä 15 miljoonaa euroa tukee kansallisen ja EU-ohjelmien kautta pyrkimyksiä kohti ilmasto-neutraalisuutta. VTT:n lisärahoituksella parannetaan yritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n puite-ohjelmiin ja kumppanuuksiin.
Koronakriisi on vaikuttanut päästöoikeuden ja sähkön hintaan laskevasti. Hintamuutoksilla on vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa oleviin uusiutuvan energian tuotantotukeen, josta aiheutuvien tukimenojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella yli 240 miljoonalla eurolla. Päästöoikeuksien huutokauppatulojen arvioidaan laskevan 120 miljoonalla eurolla.