Ilmoittautuminen käynnissä
STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.
Yleissitovuudessa on kyse monitahoisesta järjestelmästä – ei vain järjestäytymättömän työnantajan velvollisuudesta noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta.
– Yleissitovuus on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. On kuitenkin muistettava, että järjestäytymättömällä työnantajalla on jo nyt työsopimuslakiin perustuva mahdollisuus syrjäyttää yleissitova työehtosopimus solmimalla yrityskohtainen työehtosopimus työntekijäliiton kanssa. Lisäksi järjestäytymätön työnantaja saa noudattaa osaa niistä yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä, joilla on heikennetty työntekijän etuja lakiin nähden, Paanetoja toteaa.
Yleissitovuuteen kohdistuvassa kritiikissä usein unohdetaan, että se suojaa työntekijöiden ohella myös työnantajia ja työmarkkinoita.
– Yleissitovuus on lainsäätäjän valinta ja keino turvata yhtenäiset vähimmäistyöehdot. Yleissitovuuden vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn ei ole riittävästi tutkittu.
Paikallisesta sopimisesta puhuttaessa on aina tarpeen määritellä, mitä sillä tarkoitetaan.
– Paikallisesta sopimisesta on puhuttu vuosikymmeniä ja sillä on yleensä tarkoitettu työehtosopimukseen perustuvaa mahdollisuutta sopia joistain asioista työpaikalla. Työnantajan ja työntekijän keskinäiset sopimukset ohi työehtosopimusten edustaisivat uudentyyppistä työpaikkatason sopimista. Tällöin sopiminen tarkoittaisi todennäköisesti palkan ja muiden etujen heikennyksiä.
Jos työnantajan ja työntekijän välistä sopimusvapautta lisättäisiin, tulisi huomioida muun muassa siitä aiheutuva työnantajavelvoitteiden lisääntyminen.
– Mielenkiintoista olisi, millaiset rajat sopimiselle asetettaisiin. Sopimukset eivät saa johtaa siihen, että työntekijälle syntyisi tarve täydentää toimeentuloaan sosiaaliturvalla. Keskustelua tarvitaan, mutta siinä on tärkeää asettua lainsäätäjän asemaan ja miettiä laajasti muutosten vaikutuksia, Paanetoja sanoo.
STTK muistuttaa yleissitovuuden tarkoituksesta ja korostaa sen merkitystä.
– Yleissitovuudella turvataan työntekijöiden vähimmäisehdot siitä riippumatta, onko työnantaja järjestäytynyt. Samalla rajataan yritysten keskinäistä kilpailua työehtoja heikentämällä. Yleissitovuus luo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta, karsii heikkoja yrityksiä ja ylläpitää kysyntää huonoinakin talouden aikoina. Yleissitovuusjärjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva, johtaja Katarina Murto korostaa.
Tarve paikalliseen sopimiseen kasvaa, kun työn murros kiihtyy. Työntekijöiden suojan tarve ei vähene vaan päinvastoin lisääntyy pirstaloituvilla työmarkkinoilla.
– Paikallisesti voi sopia jo nyt melko laajasti, mutta esteenä sopimiselle on usein tiedonsaannin puute ja työnantajien sanelupyrkimykset. Paikallista sopimista koskevassa keskustelussa tulisikin avoimesti kertoa, mitä tavoitellaan. Ylipäänsä yleissitovuuden sekä paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin tulisi tutkia. Näin kävisi selvästi ilmi mahdollisten muutosten vaikutukset työntekijöille. Keskustelussa on unohdettu myös paikalliseen sopimiseen liittyvät valvonta- ja tulkintaerimielisyysmekanismit sekä työrauhakysymykset, Murto huomauttaa.
STTK kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
– Paikallinen sopiminen vaatii osaamista, tietoa, taitoa, perusteluja ja aikaa neuvotella. Osapuolilla on iso vastuu, kun sovitaan työpaikkatasolla työehdoista. Toimiva paikallinen sopiminen edellyttää hyvää neuvottelukulttuuria, riittävää tiedonkulkua ja neuvotteluosapuolten tasaveroista asemaa. Lähtökohtien on siis oltava kunnossa, jotta paikallinen sopiminen ylipäänsä onnistuisi, Murto korostaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188 Jaana Paanetoja: puhelin 040 517 6966