Pelastuspalveluilta Pohjois-Savossa vaadittu säästövelvoite pieneni hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöksellä lähes puoleen. Pelastuslaitoksella uutinen otettiin vastaan helpottuneena, vaikka toimintaa jatketaan yhä niukoilla resursseilla.
– Säästäminen jatkuu, mutta viimeisimmän päätöksen myötä tilanne ei ole niin huono kuin pahimmillaan näytti. Rahoitusta ohjataan sijaisten palkkaamiseen. Aluevaltuuston ratkaisun ansiosta voi varmistua 10–20 sijaisen saaminen ensi kesäksi, kertoo luottamusedustaja Jari Pääkkönen Kuopion palomiesyhdistyksestä.
Alkuperäisen talousraamin mukaan pelastuspalveluiden olisi pitänyt säästää 1,5 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut noin 25 henkilötyövuoden vähennystä.
Talousarvion viimeisen käsittelyn yhteydessä aluevaltuusto päätti täpärän äänestyksen jälkeen, ettei kokonaisturvallisuuden toimialan katteeseen tehdä 699 000 euron leikkausta. Vastaava esitys oli aiemmin esillä aluehallituksessa, jossa se hylättiin yhden äänen enemmistöllä.
Rahoituksen kohdentaminen määräaikaisiin sijaisiin on tärkeää, jotta pelastustoimen palvelut voidaan turvata ympäri vuoden ja kaikkina vuorokaudenaikoina.
Luottamusedustaja Pääkkösen mukaan on hyvä, että Pohjois-Savon pelastuslaitos pystyy tarjoamaan sijaisuuksien kautta työmahdollisuuksia uusille pelastajille. Pelastajien koulutusmääriä on lisätty, mutta samalla hyvinvointialueiden säästöt ovat näkyneet valtakunnassa niin, ettei työtilaisuuksia olekaan niin paljon kuin ennakoitiin.
– Valmistuvan pelastajan tulee päästä kiinni työelämään. Myös pelastuslaitos hyötyy siitä, että se voi palkata uusia työntekijöitä, joilla on työuraa vielä edessä. Jos tekijät siirtyvät muille alueille, he eivät enää palaa, sanoo Pääkkönen.
Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää resursseja myös uudenlaisiin uhkiin varautumiseen.
Talouden ahdinko jatkuu aluevaltuuston päätöksestä huolimatta. Pelastuspalveluiden osallistuminen hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen näkyy kasvavina asemasiirtoina. Henkilöstöä siirretään asemalta toiselle, jotta hälytystehtävien toimintavalmius säilyisi.
Säästöjen jatkuessa vaarana on, että tyhjentyviä asemia suljetaan henkilöstöpulan vuoksi. Pahimmillaan avun saaminen viivästyy, jos esimerkiksi tulipalopaikalla joudutaan odottamaan lisähenkilöstöä, jotta tehtävä voidaan hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti.
Jytyn pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola odottaa päättäjiltä parempaa ymmärrystä siitä, miksi kokonaisturvallisuus vaatii riittävät resurssit.
– Hyvinvointialueiden tulisi säästöjen sijaan huolehtia pelastuspalveluiden rahoituksesta, jotta alueen turvallisuutta voidaan edistää ja onnettomuuksia ehkäistä. Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää resursseja myös uudenlaisiin uhkiin varautumiseen, Jaakkola toteaa.
Jaakkola muistuttaa, että pelastuspalvelut tekivät oman rakenneuudistuksensa ja siihen liittyneet säästöt jo pari vuosikymmentä sitten, kun kunnalliset palolaitokset yhdistyivät maakunnallisiksi pelastustoimiksi.