Palkkatietojen julkisuus on otettava palkkatasa-arvon edistämisessä nykyistä paremmin huomioon lainsäädäntöä muuttamalla, vaatii Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Tässä suhteessa yksityinen sektori voisi hänen mukaansa ottaa esimerkkiä palkkatietoavoimuudesta julkiselta puolelta.
Jytyn puheenjohtaja huomauttaa 8.3. vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kynnyksellä, että nykyisen ns. nimikirjalain mukaan Suomessa julkisen sektorin, kuten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön palkkatiedot ovat julkisia. Tämä koskee mm. tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä. ”Palkkatietojen julkisuus mahdollistaisi sen, että tietoa voidaan hyödyntää myös perusteettomien palkkaerojen korjaamiseksi.”
Vastikään julkistettu nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroja koskeva selvitys kertoo Pihlajamäen mukaan karua kieltä siitä, että Suomessa samanlaista työtä tekevien palkkataso on yksityisellä sektorilla 2–3 prosenttia kunta-alan palkkoja korkeampi. Selvityksen ovat tehneet Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
”Työmarkkinat ovat Suomessa valitettavan sukupuolittuneet ja jakaantuneet naisvaltaisiin ja miesvaltaisisiin aloihin. Jytynkin edustamilla aloilla naisvaltaisten ammattien palkkoihin liittyvä ikävä todellisuus näkyy erityisen selvästi.
Jäsenistömme, joka työskentelee pääosin kunnissa, mutta myös kirkon alalla ja kolmannella sektorilla, naisten osuus on peräti 84 prosenttia.”
Pihlajamäki vaatii, että palkkatasa-arvon toteuttamiseen on tartuttava aktiivisella otteella. Hän pitää erittäin valitettavana sitä, että hallitusohjelmaankin kirjatun kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman neuvottelut keskeytyivät helmikuussa. ”Keskeytynyttä työtä on jatkettava pikimmiten naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi ja tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi.”
Samapalkkaisuuden toteuttamisen kannalta keskeisiä painopisteitä ovat Pihlajamäen mukaan palkka-avoimuuden lisäksi työn vaativuuden arviointi, työelämän segregaation purkaminen sekä työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi.
Lainsäädäntöä on vietävä Pihlajamäen mukaan suuntaan, joka velvoittaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työnantajat maksamaan samanarvoisesta työstä samaa palkkaa riippumatta esimerkiksi työntekijän sukupuolesta tai vaikkapa etnisyydestä. Näin on toimittu mm. Islannissa. Siellä on myös palkkatasa-arvolle luotu työmarkkinajärjestöjen yhteisesti sopima malli.
”Vaikka miesten ja naisten palkkataso samoissa työtehtävissä kunta-alalla on varsin pieni tai sitä ei ole juuri lainkaan, erot nais- ja miesvaltaisia aloja vertailtaessa ovat oma lukunsa. Nykytilannetta kuvaa hyvin se, että miesvaltaisella yksityisellä sektoreilla miesten palkkataso on jopa kuusi prosenttia naisia korkeampi.”
Poikkeuksiakin Pihlajamäen mukaan toki on. Sote-sektorilla sekä kasvatus- ja opetusaloilla, jotka ovat pääosin kuntien vastuulla, palkkataso on tuoreimpien selvitysten mukaan jopa hieman yksityistä sektoria parempi.
”Vuosien 2010-2018 välisenä aikana koko kunta-alalla säännöllisen työajan ansioiden kehitys on ollut kuitenkin parisen prosenttiyksikköä yksityistä sektoria pienempi. Siksi mm. kunta-alalle tarvitaan pidempiaikainen palkkaohjelma palkkaerojen korjaamiseksi.”
Lisäeroa palkoissa syntyy Pihlajamäen mukaan myös siksi, että yksityisen sektorin niin sanotut yksilö- ja yrityskohtaiset palkkaliukumat ovat nostaneet yksityisten alojen palkkoja esimerkiksi naisvaltaista kuntasektoria enemmän.
Pihlajamäki painottaa, että Jytyn tavoitteena on meneillään olevalla sopimuskierroksella kuroa umpeen miesvaltaisen yksityissektorin ja naisvaltaisen kuntasektorin välistä palkkaeroa. ”Tämä on ennen muuta tasa-arvon lisäksi myös oikeudenmukaisuuskysymys.”
Lisätietoja: Jytyn pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty edustaa n. 50000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 %. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.