Hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihen työllisyyskirjauksessa kolmikantaisen työttömyysturvan kehittämistyön käynnistämisestä. Samalla linjattiin valmisteluun annettavista asiakokonaisuuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä aloitti työskentelyn 22.10.2020. Työryhmä kokoontui 15 kertaa. Työryhmässä olivat edustettuina STM, VM, TEM, SAK, STTK, Akava, EK, KT, SY ja Työllisyysrahasto.
Työryhmän tehtävänä on ollut:
Työryhmä esittää, että palkansaajan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti.
Päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta (844 euroa vuoden 2021 tasossa). Oikeus päivärahaan syntyisi, kun vaadittua työssäoloa on 6 kuukautta 28 kuukauden tarkastelujaksolla.
Jatkovalmistelussa lähtökohta on, että päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa voitaisiin kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa, jos palkkatulo on 422-843 euroa kuukaudessa. Tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt säilyisivät ennallaan.
Työryhmän esitys tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtymisestä ei ollut yksimielinen.
Työryhmä on arvioinut työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaisi turvan kestoon. Työryhmä on arvioinut eri malleja enimmäiskeston porrastukseksi. Työryhmä ei saavuttanut riittävää yhteistä näkemystä tehdäkseen esityksen työttömyyspäivärahan enimmäisajan porrastamisesta.
Työryhmä on arvioinut erillisen tutkijatyöryhmän työtä koskevaan ennakkotietoon nojaten työttömyysturvan parempaa sopeutumista suhdanteisiin. Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sitomista suhdanteisiin.
Työryhmän asettamisen jälkeen hallitus on 17.12.2020 tehnyt päätöksen toimenpiteistä yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Kokonaisuuteen sisältyy linjaus muutosturvaan liittyvästä irtisanomiskorvauksesta. Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsittelyssä ollut mahdollinen työttömyysturvasta osan korvaava erorahamalli eroaa irtisanomiskorvausta koskevasta hallituksen linjauksesta. Erorahamallin keskeneräisyyden vuoksi työryhmä ei ole tarkemmin voinut arvioida ehdotuksen sisältöä.
Työryhmän jäsenillä on erilaiset käsitykset erorahamallin mahdollisista vaikutuksista, eikä työryhmä saavuttanut yhteistä näkemystä erorahan vaikutuksista.
Työryhmän toimeksiannon laajuuden ja lyhyen toimikauden vuoksi työmarkkinatuen uudistamisen tarkastelun tueksi hankittiin erillinen selvityshenkilön raportti. Raportissa esitellään vaihtoehtoisia ehdotuksia työmarkkinatuen ja siihen kytkeytyvien palveluiden turvaamisen kehittämiseksi. Työryhmä katsoo, että työmarkkinatuen kehittämistä tulisi jatkaa.
Työryhmä pitää tärkeänä, että TE-toimistot panostavat lomautettujen asiakasohjaukseen nykyistä enemmän. Työryhmä esittää, että erityisesti lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä.