Palkansaajien näkemykset työmarkkinoista ovat valoisat: 43 % uskoo varmasti löytävänsä ammattiaan ja työkokemustaan vastaavan uuden työn, jos jäisi työttömäksi.
Talouskasvu ja työvoiman kysyntä näkyvät palkansaajien arvioissa oman työpaikan vakaudesta sekä uuden työn löytämisen mahdollisuuksista, selviää työolobarometrin 2018 ennakkotiedoista. Irtisanomis- ja lomautusuhat ovat painuneet hyvin alhaiselle tasolle. Noin kolmannes vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla on viime vuonna lisätty henkilöstön määrää.
Vuotta 2018 kuvaavissa luvuissa tehdään ennätys siinä, kuinka moni uskoo löytävänsä uuden ammattiaan ja työkokemustaan vastaavan työn, jos jäisi työttömäksi. 43 % vastaajista oli tästä varma, ja vain kuusi palkansaajaa sadasta arvioi, että ei varmasti saisi uutta työtä. Iäkkäämmät arvioivat mahdollisuuksiaan nuoria kriittisemmin, mutta vuoden aikana usko on vahvistunut voimakkaasti myös yli 55-vuotiailla.
– Minulle on hyvin mieluisa uutinen, että myös iäkkäimpien palkansaajien usko uuden työn löytymiseen on vahvistunut voimakkaasti, työministeri Jari Lindström kommentoi tuloksia.
Osallistumismahdollisuudet työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat parantuneet johdonmukaisesti. Vuoden 2018 luvuissa tehdään jälleen uusi ennätys: hyvät mahdollisuudet oli 55 prosentilla ja heikot 14 prosentilla vastaajista.
Ylempien toimihenkilöiden, alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä erot osallistumismahdollisuuksissa ovat suuret ja pysyvät. Ylemmistä toimihenkilöistä jopa 64 prosenttia koki mahdollisuutensa hyviksi, kun työntekijöistä näin vastasi 43 prosenttia.
Uudet teknologiat ja niiden mahdollistamat työnteon tavat ovat tuttuja ylemmille toimihenkilöille. Nyt ne ovat yleistymässä myös alemmilla toimihenkilöillä.
Etätyö on lisääntynyt selvästi vasta aivan viime vuosina. Sosioekonomisen aseman tuomat erot ovat tässäkin suuret, kuten myös sektoreiden väliset erot: etätyötä tekevät etenkin ylemmät toimihenkilöt sekä valtiolla ja yksityisissä palveluissa työskentelevät palkansaajat.
Vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työtehtäviin, työnjakoon ja työnteon paikkoihin ovat kaikki nousseet vuonna 2018. Osaamisen kehittäminen työssä on melko yleistä. 57 prosenttia oli ollut työnantajan tarjoamassa koulutuksessa. Heistä suurin osa oli opiskellut omaan alaansa tai ammattiinsa liittyviä taitoja (87 %). Noin puolet oli opiskellut vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja (56 %) tai työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja (47 %). Kaikista palkansaajista 59 prosenttia oli opiskellut itsenäisesti, 55 prosenttia verkkomateriaalien avulla ja 26 prosenttia toisen henkilön ohjaamana.
– Jatkuvan oppimisen tärkeys on ymmärretty, sillä jopa 38 prosenttia palkansaajista kertoi kehittäneensä osaamistaan niin, että voisi työskennellä jatkossa uusissa tehtävissä, työministeri Lindström nostaa esiin.
Oppimiseen on monia tapoja, mutta miltei kaikki tavat kasaantuvat työolobarometrin tietojen valossa niille, joiden osaaminen on koulutustaustan ja työtehtävien myötä jo valmiiksi korkealla tasolla.
– Tämä on hyvin tunnettu fakta, mutta asiaan ei ole saatu muutosta. Oppimisen tuominen kaikkien ulottuville ei tapahdu kuin työelämää kehittämällä. Muutoksia tarvitaan koulutusjärjestelmien tasolla ja työpaikoilla, mutta myös asenteissa, työministeri Lindström toteaa.
Viimeiset kaksi hallituskautta Työelämä 2020 -hanke on kannustanut työpaikkoja työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaisessa kehittämisessä.
– Saatujen kokemusten pohjalta kehittämisessä pitäisi jatkossa tarttua työelämän muutoksessa helposti kärjistyviin osaamiseroihin sekä eriarvoisuuteen, työministeri Lindström korostaa.
Työolobarometrin 2018 tiedot perustuvat elo-syyskuun aikana tehtyihin puhelinhaastatteluihin. Kysymyksiin vastasi 1650 palkansaajaa. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko maassa ja kaikilla sektoreilla.