Suomalaisten enemmistö näkee seitsemän työllistymisen estettä: haluttomuus muuttaa työn perässä muualle (80 %), työpaikkojen niukkuus asuinpaikkakunnalla (71 %), kouluttautuminen väärille aloille (61 %), työnantajien välttely palkata työttömiä (55 %), erilaiset kannustinloukut (tuet niin hyviä, että ei kannata ottaa työtä vastaan) (54 %), työehtojen joustamattomuus (52 %) ja liian vähäiset mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle (51 %).
Lähes joka toinen arvioi työnhakijoiden osaamisen olevan niin heikkoa, että ei kannata tarjota työtä (47 %) ja työttömien olevan haluttomia ottamaan työtä vastaan (46 %). Saman suuruinen joukko (46 %) ei kuitenkaan ole halukas leimaamaan työttömiä työhaluttomiksi, laiskoiksi. Suomalaisista ainoastaan vajaa kolmannes (30 %) uskoo liian korkeiden palkkakustannusten olevan merkittävä työllistymisen este maassamme.
Enemmistö työttömistä (66 %) ja opiskelijoista (51 %) valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn. Sen sijaan enemmistö (58 %) kaikista vastaajista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos vaihtoehtona olisi työttömyys. Eri mieltä tohtii olla kolmannes (33 %) kansalaisista. Suhtautuminen on yhteydessä ammattiasemaan ja ikään. Yli 60-vuotiaille (74 %), eläkeläisille (70 %) ja yrittäjille (70 %) on ollut helppoa vastata myöntävästi.
Enemmistö arvioi liian monien karttelevan töihin menoa, jos talous on muuten turvattu (57 %). Lähes kaksi kolmesta (63 %) yhtyy väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan työpaikkojen puutteesta”.
Kansalaiset jakaantuvat kahteen eri leiriin väittämässä ”jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista, tulisi toimeentulotuet poistaa”, Lähes joka toinen (46 %) yhtyy väittämään ja saman suuruinen joukko (44 %) suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.
Samaan hengenvetoon suomalaiset kuitenkin tyrmäävät yleiseksi työllisyyden parantamislääkkeeksi etuuksien karsimisen nykyisestä. Kolme neljästä (74 %) yhtyy väittämään ”Suomen työmarkkinat eivät kaipaa yhtään lisää pätkätöitä, etuuksien karsimista ja epävarmuutta”.
Kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään ”pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tehokasta kouluttautumista, mutta kukaan ei ole kiinnostunut maksamaan sitä”. Vain yksi kahdeksasta (13 %) on eri mieltä väittämän kanssa.
Väite ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia työntekijöitä paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden alentumista” herättää kansalaisissa jonkin verran enemmän myönteisiä (50%) kuin kielteisiä (40%) reaktioita.
Puoluekannan mukaan vierastyövoiman perään kuuluttavat etenkin kokoomuksen (70 %) ja vihreiden (70 %) kannattajat. Perussuomalaisten tukijat ovat täysin päivävastaista mieltä. Perussuomalaisten tukijoista kolme neljästä (76 %) tyrmää ehdotuksen työperäisen maahanmuuton vauhdittamisesta.
Toinen maahanmuuttoa sivuava väittämä jakaa myös kansan kahtia. Kaksi viidestä (42 %) hyväksyy väitteen ”tänne on turha houkutella ulkomaalaisia työntekijöitä, kun työpaikat eivät tulevaisuudessa riitä edes suomalaisille itselleen”. Populistissävyisen lausuman torjuu lähes puolet (48 %) väestöstä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali koko aineistossa on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087