Vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Vuodelle 2022 ehdotettu määrärahataso on 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä on vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien vuoden 2021 lisätalousarviot.
Kuntien valtionapuihin ehdotetaan 13,0 miljardia euroa, mikä on noin 1 miljardi euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisen talousarviossa. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan vuodelle 2022 hieman alle 8 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 280 miljoonalla eurolla. Kasvua selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 miljoonan euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on noin 188 miljoonaa euroa. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia vuonna 2022 vajaalla 120 miljoonalla eurolla.
Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja. Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Esimerkiksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset toteutetaan siten, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristy yleisen hinta- ja ansiotulokehityksen seurauksena.
Hallitus linjasi verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta.
Työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi ehdotetaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon 83 miljoonaa euroa. Maailmanluokan automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan yhteensä 12 miljoonaa euroa. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen ehdotetaan 33 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan 15 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ehdotetaan 125 miljoonaa euroa.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalla vähennetään liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen ja jätteiden eli ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta 2035 varten nykytoimiin nähden lisäisiä päästövähennyksiä tarvitaan 4-5 Mt.
Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä suhteessa nykytoimiskenaarioon.
Maatalouden päästöt jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus on linjannut budjettiriihessä toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin, joilla vastataan työmarkkinoille syntyneeseen työvoimapulaan ja samalla toteutetaan työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton tiekartan mukaisia toimia.
Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoituksen 1 miljoonan euron lisäys vuodelle 2022. Lisäksi vahvistetaan määräaikaisesti maahanmuuttoprosessin henkilöstöresursseja ulkoasiainhallinnossa 1,6 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus laajentaa D-viisumin jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.
Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suhdeluku on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7 miljoonaa euroa.
Syksyllä 2022 voimaan tulevalla perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa. Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön, josta osa olisi mahdollista luovuttaa käytettäväksi toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Päivärahapäiviä voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2022 noin 1 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2024 lukien noin 9 miljoonalla eurolla.
Perhevapaalla verovuoden aikana olleen työmatkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan vastaavasti kuin työttömillä. Muutos tulee voimaan vuoden 2023 alusta.
Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti.
Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.