Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023 on laadittu kevään 2019 ns. teknisen julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Kevään 2019 kuntatalousohjelman ensisijaisena tarkoituksena on kuvata kuntatalouden tilaa ja kehitysnäkymiä hallituskauden vaihtuessa.
Tarkastelun perusteella toiminnan ja investointien rahavirta vaihtelee merkittävästi kuntakokoryhmittäin. Rahoitusasema paranee tarkasteluajanjaksolla ainoastaan yli 100 000 asukkaan kunnissa. Kehitys on heikointa pienimmissä alle 6 000 asukkaan kunnissa. Veroprosentin kasvupaineeksi muutettuna näyttää siltä, että vuonna 2020 tuloveroprosentin korotuspainetta olisi yli kahdella kolmasosalla kunnista, ja viidesosalla kuntia korotuspaine olisi yli 3 prosenttiyksikköä. Tilanne näyttää heikkenevän entisestään vuodesta 2021 lähtien.
Painelaskelman keskeisin havainto on kuntien eriytyminen. Laskelman perusteella kuntien ja kuntatalouden eriytymiskehitys vaikuttaa jatkuvan kiihtyvänä ja kuntien veroprosenttien väliset erot uhkaavat kasvaa jo lähivuosina selvästi ilman uusia toimenpiteitä.
Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Ohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä päätetyn kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimenpiteillä. Ohjelma on julkisen talouden suunnitelman tapaan luonteeltaan tekninen, eikä sisällä merkittäviä uusia kuntatalouteen vaikuttavia hallituksen toimenpiteitä tai linjauksia.
Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta vuoteen 2023 asti. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan ohjelmassa uusimpien käytössä olevien tietojen ja arvioiden pohjalta.
Kuntatalous heikkeni vuonna 2018 varsin selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kuntatalouden toimintakate heikkeni noin 0,9 mrd. euroa ja vuosikate noin 1,3 mrd. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden vuosikate ei riittänyt täysin kattamaan poistoja ja arvonalentumisia eikä nettoinvestointeja. Kuntatalouden tilikauden tulos pysyi kuitenkin lievästi positiivisena.
Kuntatalouden vuosikatteen heikkeneminen johtui ennen kaikkea kuntien toimintakatteen heik-kenemisestä sekä verotulojen vähenemisestä poikkeuksellisen hyvän edellisvuoden jälkeen. Toimintakatteen heikkenemistä selittää kuntien toimintakulujen, erityisesti palkkamenojen, kasvun kiihtyminen edellisistä vuosista. Kuntien verokertymää pienensivät puolestaan vuodelta 2017 maksetut ennätyksellisen suuret ennakonpalautukset sekä vuonna 2017 sovellettujen veronsaaja-ryhmien jako-osuuksien oikaisu.
Johtopäätösten vetämisessä yhden vuoden tilinpäätösarvioiden perusteella on syytä olla maltillinen. Kuntataloudelle on tyypillistä, että vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuriakin, eikä yhden vuoden heikomman tai vahvemman kehityksen perusteella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuntatalouden kehityssuunnasta. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntatalouden ti-lannekuva on synkempi, kuin vielä edellisessä kuntatalousohjelmassa arvioitiin.
Kuntatalousohjelma sisältää valtiovarainministeriön kansantalousosastolla laaditun kuntatalouden kehitysarvion. Kehitysarvio laaditaan painelaskelmana, jossa ei tehdä oletuksia kuntien omista sopeutustoimenpiteistä eikä veroprosenttien muutoksista tuleville vuosille. Valtion toimet otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelman mukaisesti.
Kuntatalouden kehitysarvion perusteella kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino pysyy mittavana vuosina 2020–2023. Kuntatalouden toimintakuluja kasvattaa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvupaine kohdistuu kuntatalouteen. Kuntatalouden menopaineita lisäävät lähivuosina myös ansiotason ennakoitu nousu sekä mittavat rakennus- ja infrainvestoinnit.
Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarvi-ossa kehyskaudella 1,2–1,7 mrd. euroa negatiivinen. Ilman uusia rakenteellisia uudistuksia ja menopaineita hillitseviä toimia kuntatalouden lainakanta uhkaa kasvaa kehyskaudella nopeasti ja kunnallisveroprosentteihin kohdistuu jo lähivuosina huomattava korotuspaine.
Lue lisää