Mitä uusi SOTE-sopimus tarkoittaa?

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) tulee voimaan 1.9.2021 riippumatta siitä, mitä tapahtuu sote-uudistukselle.
  • SOTE-sopimuksen sopimuskausi on 1.9.2021–28.2.2022.
  • Neuvottelutulos SOTE-sopimuksesta saavutettiin 2.6.2021.
  • SOTE-sopimus ja siihen liittyvä osapuolten yhteinen yleiskirje on valmisteilla ja se lisätään Kuntatyönantajien nettisivuille.
  • Työnantaja ilmoittaa työ- ja virkaehtosopimuksen muuttamisesta palkansaajalle, eikä työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen edellytä työsopimuksen päivittämistä.
  • SOTE-sopimus on jatkossa yksi kunta-alan sopimuksista, joista Ammattiliitto Jyty neuvottelee.
  • SOTE-sopimuksen määräykset ovat vastaavat kuin KVTES:ssä eli muutokset ovat lähinnä teknisiä.

I LUKU

Yleinen osa, soveltamisala
Nykyisen KVTES:n liitteiden 3 ja 4 henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan uuteen SOTE-sopimukseen.

Osastonsihteerit kuuluvat nykyisin liitteeseen 3 (terveydenhuolto) ja osastonsihteerin tehtävää tekevät siirtyvät siten SOTE-sopimukseen nimikkeestä riippumatta. Työnantajat ovat myös siirtäneet osastonsihteereinä toimivia liitteeseen 1 (osastonsihteerin nimikkeen lisäksi tällöin käytetty mm. nimikkeitä klinikkasihteeri, palvelusihteeri), mutta myös nämä siirretään SOTE-sopimukseen 1.9.2021.

Muilta osin tämä tarkoittaa sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn osalta sitä, että ne, jotka nykyisin kuuluvat KVTES:n hinnoitteluliitteeseen 1 (toimistohinnoittelu), kuuluvat siihen jatkossakin. Se, että esimerkiksi toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, ei yksistään ole peruste sopimuksen vaihtumiselle. Tehtävien pitää olla sote-tehtäviä.

Jos työntekijä/viranhaltija tekee sekä SOTE-sopimuksen että jonkin toisen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä, tehtävä kuuluu SOTE-sopimukseen piiriin, kun yli 50 % tehtävästä on SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Vastaava kirjaus on esim. Teknisten sopimuksessa. Esimerkki: jos palkansaaja toimii sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtävissä, on ratkaistava kumman työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä henkilö pääosin (yli 50 %) työskentelee.

II LUKU

Palkkaus

Määräykset vastaavat sisällöltään KVTES:n palkkausluvun määräyksiä, sopimusteksteihin on tehty teknisiä korjauksia.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on kirjoitettu uuteen momenttiin entisen pöytäkirjamerkinnän sijaan, määräyksen sisältö on identtinen KVTES:n kanssa. Jos henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu on tehty vuoden 2021 osalta ennen SOTE-sopimuksen voimaantuloa, sitä ei tarvitse tarkastella uudelleen. Mutta jos tarkastus on tekemättä 1.9.2021, on se tehtävä vuoden loppuun mennessä.

Saatavan kuittausoikeus (20 §)

Tästä kirjattiin täsmällisempää ohjetta yleiskirjeeseen: Työnantajan kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä, riidaton ja erääntynyt. Ennen kuittauksen tekemistä työnantajan on esitettävä työntekijälle vaatimus maksaa saatava, jonka jälkeen työnantajalla on oikeus kuitata saatavansa ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi kuitata työtekijän palkasta omia saataviaan, joita ovat esimerkiksi liikaa maksettu palkka, ostovelka, työntekijälle maksettu ennakkopalkka tai työnantajalta otettu laina. Hyvänä käytäntönä erityisesti isompien saatavien osalta on mahdollista sopia työntekijän kanssa myös maksuohjelmasta.

Palkkahinnoitteluliitteet

Tässä vaiheessa on tehty vain tekninen muutos eli KVTES:n liitteet 3 ja 4 ovat SOTEsopimuksen liitteet 1-2. Liitteiden ja muidenkin palkkausmääräysten neuvottelua jatketaan syksyllä.

Keväällä 2020 solmitussa sopimuksessa "Työ- ja virkaehtosopimus pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (pdf) on sovittu, että SOTE-sopimuksessa on alustavasti ainakin 5 liitettä.

III LUKU

Työaika

Työaikaluvun tekstin teknisten korjausten lisäksi jaksotyöaikapykälään (9 §) lisättiin kaksi uutta määräaikaisesti 1.9.-28.2.2022 voimassa olevaa momenttia:

  • 5 mom. Vuorokausilepo jaksotyössä (yleinen määräys tulee Työaikalaista)
  • 6 mom. Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä

Vuorokausilepo jaksotyössä

Jaksotyössä voidaan jatkossa solmia paikallinen sopimus pääsäännön mukaisen 11 tunnin vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin. Lyhentäminen olisi mahdollista työn järjestelyihin liittyvistä syistä (joita työaikalain mukaan on esim. työntekijöiden kannalta epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttäminen). Sopimuksen soveltaminen työntekijään/viranhaltijaan edellyttää lisäksi hänen suostumustansa asiaan (tästä ei voi sopia toisin). Lyhennetty vuorokausilepo on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai niin pian kuin mahdollista.

Paikallinen sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Paikallinen sopimus pysyy voimassa riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta.

Huom! Työntekijä ei siis voi työnantajan kanssa sopia vuorokausilevon lyhentämisestä!

Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä

Säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle päivälle viikossa, ellei toimintojen luonne muuta vaadi. Työvuorot suunnitellaan niin, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon
aikana.

Vähintään kerran kolmessa viikossa on annettava kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Työvuorot suunnitellaan niin, että mahdollisuuksien mukaan lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.

KVTES:n liite 18 on uuden SOTE-sopimuksen liite 4.

IV LUKU

Muut määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja liitteitä:
Luku I Yleinen osa 2 §, 5 – 10 §
Luku IV Vuosiloma
Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
Luku VI Kustannusten korvaukset
Luku VII Luottamusmiehet
Luku VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättäminen
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset

Lisätietoja: Marko Heikkinen ja Anniina Kannelsuo

Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet,

alueelliset toimipisteet
tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse

tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi
tai
palvelunumeroista.