Hallitus antoi 19. marraskuuta esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyy rahoitusta koulutuksen tulevaisuusinvestointeihin ja yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen.
Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.
– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.
– Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen edistämiseen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.
– Nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen työuran. Osaamisen päivittäminen koskettaa meistä jokaista ja meidän vakaa tavoitteemme on tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa, ministeri Andersson jatkaa.
Täydentävässä talousarvioesityksessä huomioidaan myös oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden kustannusten jaksottaminen tarkentuneiden tietojen perusteella. Vuosikohtaiset kustannukset jakautuvat siten, että vuodelle 2021 kohdentuu 27 miljoonaa euroa ja vuodelle 2023 kohdentuu 102 miljoonaa euroa. Muutos johtuu oppivelvollisuuden laajentamisen ensimmäisen vuoden kustannusten tarkentumisesta lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.
– Oppivelvollisuuden laajentamisen lisäkustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti, mutta koulutuksen järjestäjien mukaan rahoitus oli aiemmin jaksotettu hieman takapainotteisesti alkuinvestoinnit, kuten tietokoneet huomioiden. Uudistusta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja olemme nyt hienosäätäneet rahoituksen jaksotusta etupainotteisemmaksi koulutuksen järjestäjien toiveiden mukaisesti, Andersson sanoo.
Poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja liikuntapoliittisen koordinaatioelimen sekä liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Lisäksi etsivän nuorisotyön laajentamiseen osoitetaan 4,5 miljoonaa euroa.
Yleisten kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa. Määrärahalla kehitetään kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina. Tavoitteena on kehittää yleisiä kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä vuorovaikutusta.
Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.
– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, ministeri Saarikko sanoo.
Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 19. marraskuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 täydentäväksi talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.