Viime vuodet ovat olleet rankkoja varhaiskasvatuksen arjessa, kun korona-aika ravisteli koko maailmaa. Varhaiskasvattajilla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoa tehdä työtä etänä. Jotkut työntekijät kestivät tautiuhan, toiset eivät. Joillakin korona on oikeasti vaikuttanut terveydentilaan lopullisesti, ja toiset eivät kestäneet painetta henkisesti.
Koronan uhka opetti, että meidän pitää huolehtia itsestämme paremmin: pestään kädet, sairastetaan taudit kotona loppuun ja käytetään oireisena jopa kasvomaskeja, kun liikutaan ihmisten ilmoilla. Nyt, kun pahimmista korona-aalloista on kulunut jo aikaa, on uhka häipynyt vähitellen pois mielestä.
Käytännön tasolla tuntuu, että koronakuplassa vietetyn ajan jälkeen meidän vastustuskykymme on alentunut ja bakteerit sekä infektiot vyöryvät päällemme. Päiväkotiarjessa huomaa, että lapset sairastavat valtavasti, ja näin on myös heidän vanhempiensa kohdalla. Toivottavaa olisi, että sisaruksista yhden sairastaessa toisetkin jäisivät kotihoitoon ennaltaehkäisten tartuntariskiä.
Ymmärrettävää on, että tänä päivänä työpaikat vaativat työntekijöiltään paljon. Välillä kuitenkin kaipaisi inhimillisyyttä pienten lasten vanhempia kohtaan ja ymmärrystä siihen, kun lapsi sairastaa. Nyt vanhempi ei uskaltaudu jäämään kotiin hoitamaan lastaan, jolloin lapsi tuodaan hoitoon lapsen ollessa vielä toipilaana tai sairaana. ”Kokeillaan” jaksaisiko hän päiväkotipäivän. Ja usein käy niin, että se ei onnistu. Pienenkin flunssan jälkeen voi iskeä jälkitautina esimerkiksi silmä- ja korvatulehdus tai keuhkokuume. Näin lapsi joutuu olemaan vielä kauemmin kotihoidossa ja vanhempi näin ollen pois töistä.
Päiväkodissa tämä jatkuva taudeille altistuminen tarkoittaa sitä, että työntekijöille tulee valtavasti sairauspoissaoloja. Nyt kun on iso pula työntekijöistä, jopa sijaisista, runsaat sairauspoissaolot lisäävät varhaiskasvatuksen kriisiä ja työvoimapulaa entisestään.
Varhaiskasvatuksen työntekijöille tämä on myös työturvallisuuskysymys. Meilläkin on oikeus saada suojaa ja olla turvassa tarttuvilta taudeilta. Tilanteen helpottamiseksi tarvitaan laajamittaista lasten vanhempien työnantajien vastaan tulemista. Tarvitaan joustoa ja perheiden tukemista, jotta työpaikkamme olisi turvallinen meille varhaiskasvattajille eikä työvoimapula pahentuisi entisestään sairastelukierteiden vuoksi.
Marika EtelämäkiVarhaiskasvatuksen hoitaja, TurkuAmmattiliitto Jytyn kasvatuksen ja koulutuksen ammattialaryhmä