Mielipidekirjoitus: Kuntien palkanmaksun keskeytykset laittomia – yt-lakia noudatettava

Koronakriisin poikkeusoloissa useat kunnat ovat ilmoittaneet päätöksistä keskeyttää henkilöstön palkanmaksu työnteon estymisen takia työsopimuslain 2 luvun 12 pykälään vedoten. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mielestä edellytykset palkanmaksun keskeytykseen eivät täyty kunta-alalla kuin hyvin harvoissa poikkeustapauksissa ja kuntien palkanmaksun keskeytykset ovat pääsääntöisesti laittomia. Jyty pitää keskeytyksestä päättäneiden kuntien toimintaa täysin vastuuttomana ja tulee riitauttamaan laittomat tapaukset.

Palkanmaksun keskeytystä ei voi soveltaa esimerkiksi koulunkäynninohjaajiin, kirjastohenkilöstöön, nuorisotyöntekijöihin, varhaiskasvatukseen tai hallintohenkilöstöön, kuten useissa kunnissa on lainvastaisesti tehty. Palkanmaksun keskeytyminen edellyttää työnteon täyttä estymistä. Asiakastilojen sulkeminen ei automaattisesti tarkoita työn katoamista, vaan tehtävien sisällön muuttumista tai työn siirtymistä etäyhteyksien päähän.

Jyty korostaa, että kuntien päätöksien takana on härski yritys kiertää yhteistoimintalakia koronakriisiin vedoten. Laittomuuksien sijaan kuntien pitäisi välttää päätöksiä, jotka pahentavat kriisiä ja kansalaisten ahdinkoa. Joissakin kunnissa on keskeytetty palkanmaksu esimerkiksi koulunkäynninohjaajilta, vaikka etäopetuksessa vaikeuksissa ovat juuri heikommassa asemassa olevat lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Kritiikkiä perusopetuksen puutteellisesta tuesta on esittänyt mm. Opetushallitus 14.4. antamassaan ohjeistuksessa.

Työnantajalla on laissa asetettujen edellytysten täyttyessä mahdollisuus lomauttaa henkilöstöään. Ennen lomautuksia työnantajan tulee käydä henkilöstön edustajien kanssa lainmukaiset yt-neuvottelut, jolloin voidaan miettiä, miten työt organisoidaan uudelleen. Erilaiset etätyömahdollisuudet, työtehtävien väliaikaiset muutokset ja uudet työtavat ovat tervetulleita poikkeustilanteessa, jossa tarvitaan luovia tulevaisuuteen luottavia ratkaisuja. Onneksi löytyy myös hyviä esimerkkejä vastuullisista kunnista ja kaupungeista, joissa työtehtäviä on järjestelty uudelleen sekä löydetty uusia sähköisiä ja digitaalisia työtapoja.

Kuntien nopeat ja rajut säästötoimet koronakriisissä ovat erikoisia siinäkin mielessä, että maan hallitus lupasi jo koronakriisin alkuvaiheessa tukea kuntataloutta lisätalousarvioesityksissä. Samalla hallitus vetosi kuntapäättäjiä välttämään henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset kunnissa.

Hallitus piti lupauksensa ja päätti kuntatalouden tukitoimista kehysriihessä 8. huhtikuuta. Valtio lupasi lisätä tukea kunnille toukokuun kehysriihessä yli miljardilla eurolla, joka kohdistetaan yhteisöveron ja peruspalvelujen valtionosuuksien sekä harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotuksiin. Lisäksi sairaanhoitopiireille korvataan hoidosta aiheutuvat lisäkulut. Kuntataloutta helpottaa myös verotulojen viivästymisestä aiheutuva noin puolen miljardin korvaus kunnille vuonna 2020. Lisäksi hallitus seuraa tilannetta ja tarvittaessa tukee kuntataloutta vielä lisää alkusyksyn budjettiriihessä.

Maija Pihlajamäki
puheenjohtaja

Marja Lounasmaa
edunvalvontajohtaja

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Asiasanat: