Ilmoittautuminen käynnissä
Maatalouslomittajat ry saa uuden toiminnanjohtajan syyskuun lopussa. Agrologi (AMK) Rea Puustinen on pitkän linjan lomitusammattilainen.
Tuleva toiminnanjohtaja vastaa puhelimeen Kurikasta, Maatalouslomittajien nykyiseltä toimistolta.
– Olen juuri perehtymässä yhdistyksen toimintaan nykyisen toiminnanjohtajan Raimo Kivinevan kanssa. Aika paljon on oppimista, Rea Puustinen sanoo.
Puustisen perehtymistä nopeuttaa se, että hän on ollut kuusi vuotta Maatalouslomittajien hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2016.
Aikaisemmin merkonomiksi kouluttautunut Puustinen siirtyi lomitustöihin reilut 25 vuotta sitten.
– Aloin tehdä lomituksia Heinävedellä asuessani. Työ tuntui mielekkäältä, sillä tykkäsin työskennellä sekä eläinten että ihmisten kanssa, Puustinen perustelee.
Puustinen teki Heinävedellä myös johtavan lomittajan töitä. 2010-luvun alussa hän vaihtoi Parikkalan paikallisyksikköön, jossa hän on työskennellyt lomittajana ja lomituspalveluohjaajana.
Yhteisten asioiden hoitaminen on ollut Rea Puustiselle luontaista. Hän on toiminut Jytyn liittovaltuuston jäsenenä kuusi vuotta. Edunvalvontakokemusta on kertynyt myös lomittajien luottamusmiehenä ja Parikkalan kunnan pääluottamusmiehenä.
– Olen aina halunnut vaikuttaa asioihin, ja siksi luottamusmiehen tehtävät ovat kiinnostaneet. Olen ryhmätyöskentelijä, ja yhdessä tekeminen onkin edunvalvonnassa parasta.
Mihin asioihin haluat kiinnittää erityistä huomiota?
– Lomittajien jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeimpiä. Työsidonnaisuus on monilla lomittajilla työmatkojen vuoksi yli kymmenen tuntia päivässä. Matkustaminen pitäisi ainakin jossain määrin sisällyttää työaikaan. Myös osa-aikaisuus pitää ratkaista, jotta voimme varmistaa työvoiman saatavuuden lomitustöihin, Puustinen linjaa.
Matkustaminen pitäisi ainakin jossain määrin sisällyttää työaikaan. Myös osa-aikaisuus pitää ratkaista, jotta voimme varmistaa työvoiman saatavuuden lomitustöihin.
Lomituksen paikallisyksiköiden suurentumista Puustinen pitää enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
– Kun yksikkö on isompi, pystytään asioita hoitamaan ammattimaisemmin. Esimerkiksi koulutusta on helpompi järjestää. Yksiköiden suurentuessa voidaan niihin kenties valita myös lomittajien omia työsuojeluvaltuutettuja. Maatilojen lukumäärä vähenee joka tapauksessa, eikä paikallisyksiköiden suureneminen sinällään pidennä työmatkoja.
Kotieläintilojen kasvussa Puustinen näkee sen mahdollisuuden, että lomittajan työpäivä voisi olla jatkossa yhä useammin yksiosainen.
– Työajan jakautuminen kahteen osaan aiheuttaa lomittajille ajankäytön ja perhe-elämän haasteita.
Maatalouslomittajien toimisto siirtyy piakkoin Parikkalan Särkisalmelle, jossa Puustinen asuu avomiehensä maatilalla. Työpäivän jälkeen pääseekin helposti lenkittämään koiraa ja ratsastamaan omalla hevosella. Marjastus, sienestys ja metsästys täyttävät tulevan toiminnanjohtajan syksyistä vapaa-aikaa. Talven pimeillä voi keskittyä käsitöihin ja lukemiseen.
– Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja 20.9.2021 alkaen
– Agrologi (AMK) 2017, merkonomi
– Työskennellyt aikaisemmin maatalouslomittajana ja johtavana lomittajana Heinävedellä ja Kerimäellä sekä lomittajana Savonlinnan ja Parikkalan paikallisyksiköissä
– 56 vuotta
– Asuu Parikkalassa
– Perheeseen kuuluvat avomies ja ulkomailla asuva tytär
– Harrastaa ratsastusta, marjastusta, sienestystä, metsästystä, käsitöitä ja lukemista
– Viimeksi luettu kirja: Anita Näslindh-Ylispangarin Juna 69, joka kertoo vuoden 1940 kohtalokkaasta junaturmasta Iittalassa, missä 15 Ruotsiin matkaavaa sotalasta menehtyi.