Jytyn liittovaltuusto kokousti Oulussa – jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan

(Päivitetty toimintasuunnitelman osuus 29.11. ) Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen Ouluun 25.–26.11. Valtuustossa päätettiin yhtenäiseksi prosentuaaliseksi jäsenmaksuksi 1,32 % vuodelle 2022 . Prosentuaalisesta jäsenmaksusta liiton osuus on sama kuin aiemmin eli 1,056 %.  Korotetusta jäsenmaksusta ilmoittaneilla yhdistyksillä (joita on ollut neljä) jäsenmaksuprosentti on 1,40 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, joihin sisältyy niinikään työttömyyskassan osuus.

Työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu, josta on päätetty aiemmin kassan hallituksessa, säilyy ennallaan 84 eurossa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan YTK:n kassan jäsenmaksu on ollut kuluvana vuonna korkeampi.

Valtuusto hyväksyi yhdistysten saamaksi jäsenmaksupalautukseksi 20 %. Kuluvana vuonna korotetun jäsenmaksun yhdistyksiä oli vain neljä noin 150:sta Jyty-yhdistyksestä. Korotettua jäsenmaksua maksaneet yhdistykset saavat jäsenmaksupalautuksena lisäksi 1,32 %:n ja 1,40 %:n välisen erotuksen kokonaisuudessaan.

Euromääräisen jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin aiemmin eli viisi (5) euroa kuukaudelta. Sitä ei peritä vapaajäseniltä eikä varusmies- tai siviilipalveluksessa olevilta. Euromääräisestä viiden euron jäsenmaksusta yhdistyksille palautetaan yksi euro kuukaudelta.

Kannatusjäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin aiemmin eli vähintään 36 euroa vuodessa. Suurin osa kannatusjäsenistä on eläkeläisjäseniä. Lisäksi päätettiin, että opiskelijajäsenmaksua yhdistysten opiskelijajäseniltä ei peritä. Maksu on ollut aiemmin kolme (3) euroa kuukaudelta eli 36 euroa vuodessa.

Valtuusto hyväksyi sääntömääräisenä asiana liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2022 ja seuraavalle sopimuskierroksen sopimustavoitteet. Sopimustavoitteista ja niiden yksityiskohdista kerrotaan lisää myöhemmin.  

Sopimustoiminnan murros haastaa

Kaikkien Jytyn neuvottelemien työehtosopimusten sopimuskausi on päättymässä, suurin osa helmikuun lopussa.

Valtuustossa avauspuheenvuoron pitänyt liiton puheenjohtaja Jonna Voima sanoi Jytyn olevan alkavalla työehtosopimuskierroksella neuvottelupöydässä ennemmin rakentava kuin hajottava.

Hän ei sanonut näkevänsä  hyötyjä siinä, että työntekijäjärjestöt kiistelevät keskenään.

– Meiltä ei ole pois se, että jollekin ammattiryhmälle suunnataan palkankorotuksia, mutta me emme hyväksy sitä, että muut ammattiryhmät unohdetaan. Kaikki ovat palkankorotuksensa ansainneet.

Voima korosti, että esimerkiksi kunta-alalla toiminta perustuu palveluketjuihin, joissa ovat mukana monen ammattiryhmän edustajat. Laadukkaita palveluita tuotetaan moniammatillisesti. – Kokonaisuus kärsii, jos ketjun mikä tahansa osa katkeaa. Tukipalvelujen tärkeys unohdetaan usein julkisessakin keskustelussa, Voima huomautti.

Hänen mukaansa mahdollisuus keskittyä oman koulutuksen ja osaamisen mukaisiin työtehtäviin parantaa myös työn houkuttelevuutta ja työssä viihtymistä. – Esimerkiksi sote-alalla työvoimapulaa voitaisiin helpottaa ja henkilöstön riittävyys varmistaa jakamalla tehtäviä eri ammattiryhmien kesken.

Jonna Voima huomautti, että palkankorotusneuvotteluihin oman kierteensä tuo sopimustoiminnan murros, kun yksityisen sektorin vientivetoiset liitot hajauttavat sopimista paikalliselle tasolle. – Perinteistä palkankorotusten päänavaajaa on vaikea löytää. Lähtökohta on, että nyt olemme aidolla liittokierroksella, jossa sopimusalat määrittelevät itse palkankorotustasonsa.

Voiman mukaan asenneilmapiiri on työmarkkinoilla koventumassa ja jos korona ei sotke pakkaa, tullaan hänen mukaansa keväällä kunta-alallakin näkemään työtaisteluita. Erittäin mahdollista on sekin, että Jyty on niissä mukana, ja siihen on hyvä paikallistasollakin jo varautua.

Pelin koventuminen näkyy hänen mukaansa myös siinä, että kuntaomisteiset yhtiöt hakevat toiminnallaan voittoja, joita yritetään rahoittaa työntekijöiden selkänahasta. Voiman mukaan on syytä kysyä, onko tässä mitään järkeä? Kuuluuko kuntaomisteisen yhtiön tuottaa palveluita kuntalaisille, vai kilpailla yksityisten yhtiöiden kanssa maksimaaliset eurot tähtäimessään?

Parhaillaan Jyty on työtaistelussa Turun kaupungissa Arkea Oy:ssä yhdessä sopimuskumppaninsa JHL:n kanssa. Arkea Oy suunnittelee – jälleen kerran – työnantajaliiton vaihtoa ja työntekijöiden siirtoa halvempiin työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksen vaihtuminen heikentäisi rajusti jo ennestään matalapalkkaisten työntekijöiden ansioita ja muita työehtoja.

Voima siteeraa puheensa lopuksi vanhaa sananlaskua:  ”Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä” .

– Jyty ei  hyväksy sopimusshoppailua. Me puolustamme jäseniämme, ja kerromme, että ahneudellakin on rajansa.

Vaikea tes-neuvottelukierros tulossa 

Liittovaltuusto hyväksyi lisäksi toimintasuunnitelman vuodelle 2022. Korona-ajoista on opittu paljon muun muassa uusien työskentelytapojen myötä, toimintasuunnitelmassa todetaan. Viime sopimusneuvottelut vuoden 2020 alussa käytiin niinikään juuri silloin kun koronapandemia iski. 

Sopimusneuvottelut alkavat alkuvuodesta 2022. Niistä odotetaan heti alkumetreiltä saakka kiihkeitä. Sopimukset päättyvät Jytyn edustamilla sopimusaloilla pääosin helmikuun lopussa.

Oman mausteensa neuvotteluihin antavat oletettavasti lisäksi uusi sosiaali- ja terveysalaa koskeva sote-sopimus ja hyvinvointialueilla järjestettävät aluevaalit tammikuussa. 

Jyty varautuu siihen, että sopimusneuvottelut jatkuvat vielä useita kuukausia sopimuksettomassa tilassa. Järjestöllisiin työtaistelu- ja painostustoimiin niin kunta- kuin yksityissektorilla on myös valmistauduttava. Järjestöllisiä tukitoimia koskien liiton työtaisteluohjeet päivitetään ja tiiviistä yhteistyötä samansuuntaisia neuvottelutavoitteita ajavien palkansaajajärjestöjen kanssa lisätään.

Toimintasuunnitelman mukaan järjestö- ja aluetoiminnan tavoitteena on tukea, ohjata ja kehittää yhdistysten ja aktiivien toimintaa.

Vuoden 2022 aikana vahvistetaan jäsenhankintaa esimerkiksi kokoamalla yhteen niin sanotun suosittelukampanjan kautta esille nousseita parhaita jäsenhankinnan kokemuksia. Työpaikkavierailuja jatketaan mahdolliset koronan aiheuttamat rajaukset huomioiden. Tarjottavaksi tulee myös mahdollisuuksia toteuttaa virtuaalisia työpaikkavierailuja.

Liiton koulutuksen perustehtävä on varmistaa Jytyn henkilöstöedustajien ja yhdistystoimijoiden osaaminen. Koulutusta tuotetaan toimintasuunnitelman mukaan alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä verkko-opetuksena. Jytyn koulutukset edistävät liiton sopimusalojen edunvalvontaa ja järjestötoimintaa tukevia tietoja, taitoja ja asenteita. Koulutustoiminnassa kehitetään myös digitaalisia palveluita erilaisilla etä- ja hybriditoteutuksilla.

Jäsenistön työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistetään alueellisilla työhyvinvointipäivillä.

Toimintasuunnitelman mukaan Jytyn tietohallinto tukee ja kehittää liiton ICT-järjestelmiä ja -palveluita ja vastaa niiden toimivuudesta, huomioi liiton tietoturvan toiminnan kannalta kriittisimmät riskit, ja suunnittelee niiden hallintatoimenpiteet. Riskien tilaa ja mahdollisten uusien uhkakuvien kehittymistä seurataan säännöllisesti.

Liiton taloushallinnon keskeinen tavoite on muun muassa jäsenmaksuperinnän työnkulkujen tehostaminen. Tavoitteena on siirtyminen jatkuvasta rästityksestä vaiheittain automaattirästitykseen yhteistyössä ohjelmantoimittajan kanssa.

Taloushallinnon vastuulla olevaa sijoitustoimintaa hoidetaan valittujen salkunhoitajien kanssa suunnitelmallisesti ja riskejä alennetaan monella tapaa hajauttaen.

Jytyn viestinnässä käynnistettiin 2021 uuden viestintästrategian toteutus ja vuoden 2022 aikana uusi viestintästrategia ottaa tulevaisuuteen suuntautuvia askelia. Jytyn julkiset verkkosivut uudistetaan ennen kesälomia. Liiton edunvalvontaa ja järjestötoimintaa viestintä tukee vaikuttamalla Jytyn sopimusaloja koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tiedotteiden ja edunvalvonnan valmistelemien lausuntojen pohjalta. Jäsenhankinnan tukena ja liiton tunnettuuden lisäämisessä Jytyn sosiaalisen median kanavista Facebook, Instagram ja YouTube -ovat keskeisessä osassa some- ja mainontakampanjoinnissa. 

Painettu Jyty-lehti ilmestyy toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Lehden sähköistä verkkoportaalia www.jyty-lehti.fi hyödynnetään kaikessa uutisoinnissa printtilehden ohella aiempaa enemmän.

Liittovaltuuston kannanotto: Valtion korvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset

​Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto antoi valtuuston kokouksessa kannanoton, jossa vaaditaan, että vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkat tulee harmonisoida tasavertaisesti ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten työtuomioistuin on tuomiossaan aiemmin linjannut. Oleellisen tärkeää on, että palkkojen yhteensovitus toteutetaan kaikilla hyvinvointialueille kohtuullisessa, enintään kahden vuoden ajassa.

Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on edessä kaikilla hyvinvointialueilla, joille on siirtymässä kaikkiaan noin 180 000 työntekijää nykyisistä kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä.

Harmonisointia tarvitaan, koska hyvinvointialueille siirrettävien työntekijöiden palkka vaihtelee työnantajittain, eikä samapalkkaisuus siksi toteudu hyvinvointialueilla ilman palkkojen yhteensovittamista.

Jytyn liittovaltuusto korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole vapaaehtoinen toimenpide, vaan pakollista kaikille hyvinvointialueille. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu mm. tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen.

Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston mielestä valtion on turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset uusilla hyvinvointialueilla.

Jytyn liittovaltuusto kehottaakin valtiovaltaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu asianmukaisesti ja siihen on riittävä rahoitus. Kyseessä on hyvin merkittävä asia kaikille hyvinvointialueille ja koko sote-uudistuksen onnistumiselle.

Jytyn liittovaltuusto huomauttaa, että myös sairaanhoitopiirien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa palkkaharmonisoinnin toteutuksesta ja rahoituksesta.

Palkkojen yhteensovittaminen on herättänyt jo tähän mennessä runsaasti keskustelua kuntayhtymissä eri puolella Suomea. Julkisuutta on saanut mm. Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä (Eksote), jonka tulee maksaa palkkarästejä palkkaharmonisoinnin tekemättä jättämisen takia 30 miljoonaa neljän vuoden ajalta.

Jytyn liittovaltuusto toivoo, että näin mittavasta asiasta löydetään yhteisymmärrys KT:n ja pääsopijajärjestöjen välillä. Yhtä tärkeää on paikallinen yhteistyö.

Asiasanat: